tiistai 21. kesäkuuta 2016

Yogaiaa ja superdietti

CHANGING LANGUAGE BACK TO FINNISH! There´s that translation- button beside, hoping that it will work fine.. 

Vaihdan takaisin Suomen kielelle. Yksi syy on ah, ihana yhteistyökumppani josta kerron lisää huomenna. 

En tiedä, kuinka moni on kuullut Yogaiasta? Aivan mahtava joogajuttu netissä, online sekä tallenteina. Olen aiemminkin käyttänyt sitä, sitten se vain.. noh, jäi hetkeksi.

Tsekkaa tästä enemmän --> Yogaia

Huomasin tuossa treenien ja muunkin elämän pyörteissä, että mieli ja kroppa alkoi olla kiitettävän jumissa. Myönnän, venyttelyt jäi tekemättä sekä sellainen hiljentyminen myös.
En ole pahemmin jooga- tyyppiä, mutta esim Yin- jooga, joka avaa lantion seutua....kokeile!!! Rentouttavaa ja avaa niitä lihaksia, joita kyykätessä olen onnistuneesti saanut jumiin.

Tuo on muutenkin niin hieno juttu, tuo yogaia, missä ja milloin vain. Jollei halua livenä kameran kanssa niin tallenteilla omassa rauhassa. Mutta oikeasti, ne live tunnitkin on tosi hyviä! Siellä on ohjaajalla kuvaa sinusta (jos laitat tietty kameran päälle) ja hän pystyy katsomaan asentoa ja jos tarvitsee niin korjaamaan sitä myös. Siellä on niin montaa lajia jooga sekä ihanuus: syvävenyttelyä!

Jostain syystä itseltäni on jäänyt tuo venyttely siis pois, ennen melkeinpä rakastin sitä. Nyt, kun joku siellä ohjaa niin on aikaa ja tahtoa siihenkin..eli tarvitsen käskyttäjää saadakseni ahterin liikkeelle? :D Kuulostaapa hyvältä.

Sitten superdietin ihmeelliseen maailmaan. Nyt on viimeaikoina tullut esiin tapauksia, joissa paino on sekä tullut takaisin mistä lähettiin että yli sen. Hmm..

Itse kokeilin nimeltä mainitsematonta superdiettiä kerran. Kesto taisi olla 3kk. Ensimmäisen ja viimeisen kerran.
Ei sillä, ettei siitä apua olisi ja tehokaskin on! Ja jos jaksaa/ haluaa elää ns. terveellisesti loppuelämänsä niin silloinhan se on oiva tie. Mutta jos on tällainen monipuolisesti syövä normi tallaaja... well.
Siinä sai syödä vain yhden värisiä kasviksia. Ei punaisia tms. Vain vihreää. Ensimmäinen kaksi viikkoa meni ok, sitten ne parsakaalit yms alkoivat tulla korvasta. Itseasiassa jouduin pitämään vuoden tauon niistä, kun meinasi oksennus tulla kun vain näinkään parsakaalia.

Aika ketoosiin siinä vedettiin, ja aika aikaisin. Omat aivoni sekä kroppani huusivat edes hieman hiilaria, ja olo oli kurja. Neljännellä viikolla, painon toki pudottua, päätin lopettaa koko dietin. Huomasin treeneissä, ettei energiaa ollut, kirjoittaessa ei tullut sanoja... liian nopeaa ja liian tiukoille mentiin. Ajattelin ihan itse, että tästä kun palaan normi ruokailuun, ei siis samaan kuin ennen diettiä, mutta ihan normiin... huh...kilot tulee ja kohisten! Loogisesti ajatellen ei ihme.

Olo helpottui kun aloin syömään taas, ja kappas! Oli sellainen fiilis, että pakko saada ruokaa!

Se ongelma onkin tuossa superjutussa/jutuissa, että kieltämällä kaiken alkaa mieli kapinoida. Ja jossain välissä se alkaa vaan maistumaan puulta koko homma.

Mikä siis avuksi? Maalaisjärki. Jos haluaa halvalla tarkkaa työtä, niin vaikka ravintopäviäkirja netissä. Sinne tavoite ja aika siihen, se laskee kalorit ja suositukset. Sinne kirjaa ja pitää kiinni ravintoarvoista, sekä makroista niin terveellisemmällä pohjalla ollaan. Hoppu ei missään nimessä hyväksi!

Jollei tuota halua/jaksa niin se ihan perusidea: makeat vähemmälle ja liikuntaa lisää. Joskus tuntuu, että asioista voi tehdä aivan liian vaikeita, kun aika simppelilläkin pärjää.

Huh... pikakelaus tuosta aiheesta. Pointti: ei liian tiukille itseään, se potkii takaisin.

Nyt sitten katselemaan huomisia vaatteita, ja huomenna tapaamaan yhteistyökumppania....itselleni sama kuin joulu...JIPII! Siitä lisää huomenna.


Ihan pientä kuvaleikkiä Sonyn puhelimella... :) Kahvilla luonnossa?? 

xox

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Rakas Suomi 100v

*Kaksi lihapiirakkaa, neljä nakkia ja kolme joulutorttua myöhemmin*- ähky. Hups, ihan pienet iltapalat alla :D. Mikrot, makrot ja rasvat sul...