maanantai 7. marraskuuta 2016

Like a diamond

Ja sitten tuli romahdus. Henkisen lukon avaus. Ja piru vie, kun se sattui alkuun! Vähän kun nikama on lukossa ja se naksautetaan auki, se sattuu aluksi. Sitten helpottaa. Samoin kävi henkisen lukon kanssa, joka on ollut mukanani noin 20 vuotta.

Sen avauduttua ymmärsin tiettyjä mielipiteitäni, jotka ehken olivat jopa jyrkkiäkin..ymmärsin miksi reagoin niin. Esimerkkinä ns. pintaliitoelämä ja sen ikäänkuin vastustaminen.
Ok, en enää kaipaa sitä ja hyvinkin tyytyväinen nykyiseen olemiseen, mutta joskus se pintaliitoelämä oli osa minua. VIP, klubi- elämä yms. Tunsin paljon ihmisiä julkisuudesta, pääsin paikkoihin. Olihan siinä puolensa!
Vaan sitten äitini kuoli, ja minä sairastuin. Paniikkihäiriö ja masennus. Paras ystäväni tuolloin, jonka kanssa olimme yhdessä joka paikassa..well, jäin yksin. En ollut enää klubikelpoinen, pinnalla. Siitä hetkestä, kun jäin yksin juuri silloin kun olisin tukea tarvinnut, jäi arvet. En uskaltanut luottaa kehenkään, vaan itse oli pärjättävä. Nyt, parisuhteessa...kun on aika luottaa toisen apuun...se oli vähän liian vaikeaa. Mutta nyt kun ymmärtää asia, on helpompi tajuta se, että kaikki mitä oli tuolloin joskus..on todella ollut silloin. Nyt itkin sen asian ja jätän sen menneeseen.

Sitä voi liidellä yössä ja olla silti läsnä! Itse liitelen lähinnä kotipunkkaan.

Eli vinkki: joskus kun tuntuu pahalta eikä tiedä miksi..antaa kaiken tulla ulos. Tyhjentää se kyyneleinä ja ehken sitten se asia antaa rauhan.

Tästä onkin sitten tosi hyvä siirtyä toisiin tunnelmiin. Olipa fiilis tänään, että tarvitsee saada päällensä jotain aivan erilaista kuin yleensä. Myös olin miettinyt, että mitä teen tuon mekon kanssa. Olen ostanut sen todella pitkän aikaa sitten ja vaikka olen kysynyt itseltäni useasti: mitä ajattelin? Silti.. jotain siinä on, joka vetoaa minuun. Ihan eri tyylinen, kun yleensä tykkään, mutta silti. Tänään kertakaikkiaan vain puin sen päälleni, ja meikin sovitin sopivaksi.
Itseasiassa, rajaukseen käytin rosanpunaista huultenrajauskynää..silmiinkin. Kun on lunta ja siitä tulee oma valonsa, iskee sellainen pinkki- fiilis. Kaakaomuki, lumisia puita, raikkaat kasvot... you know.

Seuraavanlainen lookki tänään päällä:






Vähän lähikuvaa mekosta:

Shine like a diamond?

Meikkipuoli.


Joskus, liian pinkillä ja liian voimakkaalla meikillä näky voipi olla kun olisi itkenyt viikon. Tai kaamea kankkunen. Itse laitoin rosan väristä huultenrajausta sekä valkoista siihen viereen. Korostaa vihreitä silmiä tosi hyvin!
 Poskipunaa poskiin sekä luomiin. Tuo Cliniquen poskipuna on vaan niin hyvän värinen, että käy joka paikkaan. Melkein voisi syödä sen....
Jätin vähän häivyttämättä tuota valkoista, niin näkyy raja.


Bling!!!


Ja olin tosiaan itkenyt pari tuntia... :D oh my! Life´s life.

Pikku ostos päivään: kalenteri. Rakastan uusia täyttämättömiä sivuja, siihen kaunokirjoituksella merkkailemaan.. ah ihanuutta. Oli viime vuosi väliä siitä puuhasta ja hirmu ikävä tuli Joten siis uusi kalenteri <3 





Sitten aika toivotella hyvää yötä,

xoxo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Minä naisena

Nonnii, yritetään taas yhdellä kädellä. Oli pakko pitää taukoa, toivoin että kasi parantuisi...mutta tuossa tuo kiukuttelee vieläkin. En osa...