keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Ihana itsenäisyyspäivä

Tässähän sitä, kahvia juodessa taasen. Eilen oli itsenäisyyspäivämme ja pyhitetty perinteille.

Oma sukuni äidin puolelta on lähtenyt sotaa pakoon Karjalan Metsäpirtistä. Rankkoja aikoja olivat, kun koti kärryille ja suunta Suomen puolelle.
Molemmat papat eturintamalla, toinen kärsi traumoista niin, että.. noh, päätti itse päivänsä. Tosi piristävää tekstiä, vai? :D Mutta todellisuutta. Silloin oli sellaista menoa, etteo meidän tarvitse edes kuvitella. Minäkin saan juoda kahvini rauhassa, yltäkylläisyydessä ja vapaana.

Vaikkakaan nyt ei tarvitse tuollaisia asioita murehtia, niin en oikeastaan halua unohtaakkaan. Mitä he kokivat sodassa, oli todellista. Sen kunniaksi, nostin maljan koko Suomelle ja meidän veteraaneille!

Meillä perinteet ovat aika perinteisiä. Ihanaa, kun on niin montaa tapaa  juhlia!

Oikeastaan aamupäivä meni arkisesti; kävimme katsomassa peurapaikan ja viemässä peuroillekkin ruokaa juhlan kunniaksi. Mahtavinta oli, kun me saavuimme sinne niin sieltä lähti keskellä päivää kaksi isoa peuraa ja he jäivät aika lähelle katselemaan meitä.
Olen oppinut, sekä kuullut täällä metsämiehiltä, että "lauma" oppii tuntemaan ruokkijansa hajun. Kun minäkin olen siellä rampannut niin minunkin hajuni siis? Hei, olen yksi peura muiden joukossa! Luonnonmukaista elämää? :)
Mutta sinne he jäivät katselemaan ja varmaan medän täytettyä ruokalava, syömään matkasivat takaisin.


Hyvää ruokahalua peurat.

Sitten kotiin ja lenkille. Teemanahan oli linnassakin että ne voimavarat. Noh, periksi ei anneta ja hommat hoidetaan loppuu. Eli tietty lenkille. 

Mietin hetken, mitä syödä tällaisena päivänä. Juhlahan on ja sen mukaisesti pitäisi varmaan jotain tehdä. Mutta mikä olisikaan sopivampaa kun hirvinakit ja perunat? Hirvinakit, tai siis se liha, läheisestä metsästä ja perunat maasta. Plus nuo sopivat täydellisesti omaan "dietti"ruokaan....ovela...


Kahvin kanssa aika suomalainen ja perinteinen herkku myös: mustikkapiirakka. Kun olisi ollut aikaa, niin itsehän tuo olisi kuulunut väsätä. Mutta kun ei ollut niin pullavan mustikkapiirakalla mentiin ja on muuten aivan mielettömän hyvää! Vaikkakin kaivelee se, että itse tehty on aina itse tehty.


Kupeiksi katoin (olen ihan hulluna kaikenlaisiin kahvikuppeihin, niinkuin itse kahviinkin) erähenkiset kupit. Pakko myöntää, että taidan olla muki- ihminen kuitenkin. Menee kerralla paljon enemmän sitä mustaa nektariinia. Mutta nyt oikein kupeista juotiin. 

Joka kodilla on oma henkensä, meillä on hyvin vahvasti erä, metsä, luonto. Nämä kupit vaan sopivat tuohon meidä tunnelmaan niinkuin se kuuluisa nenä päähän:


Tunnelmaa lisäämään tuikkuja ja kynttilöitä. Olisi ihanaa antaa niiden palaa pitkän aikaa, mutta kun on neljä kissaa ja kaksi koiraa niin... vain totaalisessa valvonnassa. Oikein odotan joulukuusen tuomista ja koristelemista! Kaksi on vuoden ja kaksi kolme vuotta. Kissat siis. Kilinä ja kolina tulee olemaan valtava ja tuskin tontutkaan nauramati pystyvät olemaan.


Tuntematon sotilas katsottiin ja mies haluaa aina paraatin katsoa. Itse kiinnitin huomiota siihen kenraalin takkiin, harmaa ja särmä. Menisi hyvinkin farkkujen ja saappaiden kanssa...hmm....ne napit olivat se juttu. Maarit haluaa manttelin!

Sitten tietty linnanjuhlat! Ah, niitä pukuja ja kampauksia! Ja ehken yksi...miten sen sanoisi...aika avonainen kaula-aukko. Meinasi pullat mennä väärään kurkkuun, kun sen näin. Uskoisin, että silmiin katsominen, varsinkin miespuolisilla, oli haastavaa.
Onneksi kukaan ei astunut puvun päälle ja olisi vielä vähän valahtanut alemmas...vaarallisia tilanteita linnassa! 

Ok, se siitä. Nyt puuroa ja actionia! Mun puuro on kyllä oma näkynsä: sekoitan kaikki samaan kulhoon: puuro, leseet, suklaaprotsku, raejuusto ja marjat. Mies ei vaan voi ymmärtää, kuinka tuota pystyn kauhimaan. Mutta hitokseen hyvää se on! Ihan totta! Näky voi olla toinen juttu:


Hyvää herkkua ja jaksaa taas! :)

xoxo


2 kommenttia:

  1. You've had a great deal of stress lately Maarit... I think you definitely deserve to take a break with some coffee... I hope things are going better for you... xox

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oh Launna, thank you so much..it is hard now.... it is. I´ll be in your blog soon, comments!!! <3 <3

      Poista

Etsimässä positiivista minääni taas

Kaffea ja seniorikoiruus unessa jalkojen juuressa...ulkona tuulee enteilevästi, ukkostakin on luvattu. Sain omat ajatukseni kiinni eilen ja...