keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Vapaus menneisyydestä

Eilen kivisti päätä niin pirusti. Ihmettelin että miksi. Tänään taisin keksiä- kasvukipuja.

Itselläni oli ystävätär, joka oli mielestäni kaikin puolin täydellinen. Hänellä oli mielestäni myös täydellinen maku. Ja vaikka tämä kuulostaa ehken katellisesta, ja osittain onkin, kärsin siitä. En siksi, että olisin jäänyt jalkoihin. Ei. Vaan siksi, että tuntui, että kaikki mistä pidin oli jollain tavalla väärin. Tai ainakin huonoja valintoja. En osannut pukeutua niinkuin "taso" vaati ja sitten ikäänkuin jättäydyin taka- alalle. Tunsin olevani se siipimies menossa mukana. Eli siis vaikka olen todella itsevarma elämän suhteen, kaiken sen jälkeen mitä olen kokenut...on oma ulkonäkö ja niin tyhmältä kun se kuulostaakin, pukeutuminen ikäänkuin epävarmaa ja itsetunto pohjissa. Ainakin ajoittain. Niinkuin nyt.

Päässäni kuuluu monen vuosikymmenten neuvot, säännöt, piikittelyt. Otsatukka...ei meille. Flair- lahkeet..ei ei ei. Ja kun itse tykkään! Miksi sitten annoin vaikuttaa...noh, pääsin helpommalla pidemmän päälle. Myös se, että en löytänyt paikkaani maailmassa teki asian mahdolliseksi.

Olen aikani kapinoinut sitä näkymätöntä vastaan, ja laittanut päälleni juurikin ne, mistä aikoinaan olen kuullut negatiivista. Tyhmää? Ehken, Mutta ihmisen mieli reagoi niin ihmeellisillä tavoilla vaan tilanteisiin ja vanhoihin, käsittelemättömiin asioihin.

Nyt, juurikin nyt, alan kohtelemaan itseäni myös sisäisesti niinkuin olisi pitänyt jo aikaa sitten tehdä.

Kuuntelemalla. Hyväksymällä. En tuomistse. Kannustan. Annan vapauden olla oma itsensä. Niinkuin haluan siis kohdella muitakin!

Ja tänään, tempaisin sellaisen setin päälle jossa itse viihdyin, hiljensin sen äänen päässäni joka sanoi: et kai tuollaista voi laittaa päällesi? Ei ole jotain muuta? Laitoin päälleni, kun halusin. Ja omaan silmääni sopi. ONNEKSI tänne mahtuu niin monenlaista kulkijaa.... kokeilevaakin.

Jotenkin tykkään eri kuosien sekamelskasta. Satiinin tuntua, villaa...karvaa...

Meikki on niin helppoa, varsinkin kun meikittömyys on iso hitti ensi keväänä! Ja 80-luku. Ah, ajatus siitä poskipunasta pistää jo veren kiehumaan :D . Mutta mikä jottei... ehkä. Tuo huulipuna on se juttu meikissä, muuten pikkaisen kulmia laitoin ja irtopuuteria. Otsis on uusin juttu ja nyt näkyy paremmin kun viime postauksessa. Ei muuta kun kuvat kehiin!





Seison kalliolla kukkulalla ja alhaalta näpsitty kuvat. Yritän siis tuota kaksoisleukaa selitellä ;)







Kengät, joille en ollut keksinyt käyttöä ennen tätä:



Epätäydellisen täydellistä? Ryppyineen päiväneen. 



Kalliolla kukkulalla...




 Sitten varmoin askelin treenaamaan, hyvää illan jatkoa kaikille!

xox




4 kommenttia:

  1. Maarit, I am not sure how you handle the cold there... I love warmth and I feel like I hibernate in the winter here... now that I don't have to travel back and forth to work in the cold I am enjoying the winter much more... I hope you had a nice holiday... mine was pretty good xox

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Launna, I must have been a penguin in past life! :D I love winter, as you know :) . I had a good holiday, so so happy to hear that yours was too!! xoxoxoxo

      Poista
  2. Voi ihana sinä, yrität kaksoisleukaa selitellä. Upea pakkaus olet ja täällä muuten käyn päivittäin samaa selittelyä. Aitoutta ei voita mikään ja sitä sinä olet. <3 Ihanaa loppuvuotta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Tiia <3 !!! Kiitos ihanuus paljon... :) Itse olet! ;D Upea pakkaus! Ihanaa loppuvuotta myös sinulle <3 <3

      Poista

Vastarannan kiiski muodin maailmassa (ja asu, johon rakastuin)

Olen mietiskellyt, että miksi suhtaudun niin oudosti kaikkeen trendijuttuihin, neuvoihin lehdissä, korosta ja piilota- juttuihin, näin näytä...