tiistai 31. tammikuuta 2017

tanssii imurin kanssa

Kaakaota ja gladiaattorit taustalta. Siinä tämän hetken fiilis. Aikaa mennyt, sitten viime kirjoituksen. Ehken nuo arjen jutut ovat verottaneet ja ansaittu iso muki kaakaota, kera monen ison ruokalusikallisen kaakaojauhetta! (hups...) Parasta, kun jää silleen osittain sulamatta ja lusikalla kauhoo... mmm!

Huomenna odotettu päivä: shopping! Vihdoin aikaa mennä Sokos Emotioniin ja ryppyvoiteet uusiksi. Mä niin otan ilon irti huomisesta. En ajattele (ainakaan paljoa) liikoja..

Kerron sitten, mitä jäi koppaan ja miksi.

Tänään lenkin jälkeen oli vähän nihkeä fiilis aloitella imurointia. Ok, vähän nihkeää ollut muutaman hetken jo, rankkoja aikoja.

Valuin lattiaa pitkin raahautuen levysoittimen luo ja laitoin vanhan klassikon soimaan: Dirty Dancing. Tadaa! Johan lähti jalat liikkeelle! Joskus tarvitaan vain pieniä juttuja, joilla lisätään boostia arkeen.

En edes muista, koska olen laittanut namikat kaakkoon ja antanut palaa....tunti meni kuunnellen molemmat puolet, Koti tuli siivottua, hiki päälle ja rento fiilis. Ihan oikeasti, tekee hyvää repäistä kunnolla itsekseen, tanssimalla.

Samoin tein, kun lähdin lenkille. Lenkki sijoittui meidän "isolle" tielle, kun hiekkatie muistutti enemmän jäärataa kuin tietä. Luurit korviin ja yleisille teille mars! Kun luureista tulee J-Lo on the floor, minähän jammailen...ajattelin, että ei kukaan sitä huomaa... eipä. Sama, kun joku ei kuulisi, kun hyräilet luurit korvalla, ihan hiljaa, muka...näin kävi kappaleen: meatloaf ja anything for love. Olihan sitä pakko edes vähän joikaa mukana.

Let´s dance! Kuvat siis, laitoin lopussa kameran 10 sarjana laulamaan...:D







Biisinä oli: (I´ve had) the time of my life. 

Olenkohan ihan itsekseni tässä? Tanssii itsekseen.. :D Lapsena sitä päästää irti kaikesta, mitä muut ajattelevat ja antoi vaan palaa. Pitää päästää irti enemmän ilmeisestu. Muissakin jutuista. Mitä haluaa, pukeutumisessa, liikunnassa! Hei, uusinta muotia on (ainakin tulossa) ryömintä. 

Sanoinkohan jo, että odotan huomista? Ah, purkkeja, meikkejä...tuoksuja...ihana kauppa, here I come!

Nyt arkisiin juttuihin, kokkailuun ja pienet siivoukset jäljellä mopin kanssa. Telkkaria ja unille. Sitten..... you know! ;)

Ihanaa iltaa kaikille!

xoxo

keskiviikko 25. tammikuuta 2017

Pari sanaa treeneistä

Noniin, tämä viikko onkin sitten muutaman liikkeen kohdalla max 5 toistoa ja katsotaan paljon rautaa saapi tuohon tankoon/ liike. Ja kun ei muutoin ole rankkaa, niin ei kannata niitä ohjeistuksiakaan lukea kunnolla..
Maanantaina olisi ollut maastavedon vuoro, joka aloitti tämän viikon treenit.

Nyt on  menty niin, että kaksi viikkoa tietyillä toistoilla, lisätään viikottain 2.5kg ja sitten kahden viikon välein lasketaan toistomäärää. Kun tämä viikko alkoi, niin ohje tosiaan oli max 5 toistoa. No minähän sitten näppäränä ajatuksissani (ei hyvä juttu treenatessa) ajattelin että 4 x 5 ja maveen laitoin 70kg. Meni helposti ja kiritämisen varaakin oli. Joopa... varsinkin tuohon max 5x1.... huomenna uusi yritys, notta mikä on se todellinen voimataso sen liikkeen suhteen. Uskoisin, että jonnin verran saa lisätä kyllä rautaa, hyvä niin.

Tänään oli pääliikkeenä penkkipunnerrus. Sain muutaman toiston 50kg ja ihan ykköstä en edes kokeillut. Siihen olisi vähän saanut laittaa enempi...ehken 2.5kg. Mutta mutta, arvatkaa kuka ei ollut tyytyväinen? Yep, minä. Ehkä se on ihan ok? En tiedä, kun en ole aiemmin ajatellut asiaa noin. Enkä kokeillut rajojani tässä urheilussa. Treenejä on takana 3v, mistä valmennuksessa 2v. Ja mistä rasvanpolttodietillä melkeinpä nuo 2v. Nyt reverse- dietillä ja ehken vihdoinkin siinä, että ajatuksena voimaa ja lihaksia.

Eli tuota treenitaustaa vasten, kai hyvä? Kun ei ole edes yritetty vielä sillä tavalla voimaa tahi lihaksia...ja minä en siltikään ole tyytyväinen tuohon. Hyvä puoli: uutta virtaa ja uutta intoa että suuntaa löytyi! Dietin aikana ja kun about pääsi tavoitteeseen niin vähän ihmettelin notta mitäs nyt? Ja nyt.... lisää rautaa- vaihde iski. Tuo tie taitaa olla loputon ja kehitettävää löytyy aina. Ihana, kun on suunta ja jotain, mitä tavoitella! Taas.

Ei ole minusta fitnessiin, joka on niin muotia nyt. Ehken valitettavasti.... kun jonkin verran ehtii pilaamaan aineenvaihduntaa yms liian rankalla ruokavaliolla, tai siis enempi liian pienellä ruokamäärällä ja aina ne neuvotkaan ei ole maailman parhaita...

Itse sanoisin että olen ihan raaka painonnostaja...kuulostipa tuo nyt siltä, että mielikuvana tsekkiläinen kuulantyöntäjä.

Mutta perusopit, joita on tarttunut matkaan: pitää syödä hyvin. todellakin, hyvin. Ja riittävästi. Lepoa. Olla muutakin elämää. Treenata, kun sen aika on.Treenata sen ajan kunnolla. Venytellä. Levätä lisää.

Noin niinkun simpelisti ajateltuna.



En kyllä olisi uskonut vielä muutama vuosi takaperin, että saan tässä iässä tällaisen kipinän raudanliikuttelusta ja ylös-alasvatkaamisesta. En ihan oikeasti olisi uskonut. Mutta nyt tuo harrastus on päässyt niin syvälle, että en oikein osaa olla ilmankaan. Balettitanssijaa ei taida minusta tulla...;)


Tänään sain myös vahvistettua taasen kylähullun leimaani. Soitin siskolleni Englantiin, ja kun meillä on rajalliset whatsup- ajat johtuen molempien aikatauluista niin yleensä höpötellään minun lenkin ohessa. Niin tänäänkin. Juteltiin kaiken maailman asioita ja jossain välissä jutut kääntyivät treenaamiseen. Hänkin oli aikoinaan aivan hullu treenaamaan, joten ymmärtää minua nyt.
Kerroin maanantain pikku ajatuskatkoksen ja tuli juttua juuri siitä että treenatessa pitäsi keskittyä vain ja ainoastaan itse asiaan, kauhukuvana viime kesä ja miehen olkanivelen repsahtaminen pois paikoiltaan.

Siinä sitten totesin, että kyykky tulee ajankohtaiseksi perjantaina, ja meillä ei ole turvajuttuja. Oh great. Totesin sitten, että siinä käy niin, että minä kokeilen maksimeja ja en pääse ylös. Nökötän siinä sitten 8h kun kananmuna, ennenkuin mies pääsee töistä. Ja kun hän tulee, ja saadaan painot pois niskasta niin vaapun kun ankka ja uusi pituus on noin 50cm.
Siis tuo oli paljon hauskempi jutellessa! :D Minulla oli pipo syvällä päässä, nappikuulokkeet ja ei mitään näkyvää joka kertoisi että olen puhelimessa. Siinä sitten hihittelin keskellä tietä ja nojailin puuhun, välillä oli pakko ihan polvikkeenkin mennä nauramaan....ihan varmana näytti tosi järkevätä! Eukko höröttää itsekseen puuhun nojaillen...naapurin emännällä viheltää normia nopeammin... :D

Noh, ei sinänsä mitään uutta.


Kyllä, ihan liekeissä! Kun vaan saisi enepi tuota rautaa ylös. Hmm....

Kuvahaun tulos haulle quotes about women and weightlifting

Kuvahaun tulos haulle quotes about women and weightlifting funny

:) 

Ihanaa viikkoa kaikille,

xoxox

Ja note to myself:

Kuvahaun tulos haulle quotes about i love weightlifting
<meta name="verification" content="010debad00500bbace6db930dc42e1b0" />

maanantai 23. tammikuuta 2017

Kaikenlaista höpinää maanantaille ja paluu juurille

Ensin, osio mä vaan ihmettelen! Joko aika on tosiaan ajanut ohi jo, tai sitten on aihetta ihmettelyyn. Ok, jokainen taplaa tyylillään ja itsehän olen sanonut etten lokeroi..mutta ihmettelen.

Aloitan aamut yleensä kahvilla ja lukemalla iltasanomat netissä. Kyllähän tuo maailman meno kiinnostaa, hyvässä ja pahassa. Pari juttua vaan pomppasi tänään esille, taas.


  •  Ihmis- Ken. Ihan oikeasti, voi olla hänelle tärkeä juttu ja sisin täyttä kultaa.Kukin tekee tietty itselleen niinkuin parhaaksi näkee. (why oh why) Mietin, onko täydellisyyden tavoittelu mennyt liian pitkälle...lääketieteellisesti ja myös kertooko yhteiskunnastamme? Pakko olla täydellinen.... Toivottavasti ei.
  • Instan College babes....Juu, oikein kauniita ja hyviä kroppia. Varmaan taustalla halu tulla kuuluisaksi tahi /ja vaikka mallimarkkinoille. Onhan tuolta instasta löydetty moneen juttuun ihmisiä. Mutta...katsoin nuita sivuja ja tuli väkisinkin mieleen, ketä siellä eniten pyörii. Jotenkin vain vanhemmat miehet kuolaamassa nuoria...niin helppoa! Jaiks, jos olisi oma tytär. Nyt voin todeta, että jonkinlainen ikähommeli on iskenyt? :D 
No nyt on ihmetelty ja takaisin omiin juttuihin. Nyt , kun nude- meikki on tulossa muotiin, niin minä innostuin meikistä. Kerroin jo aiemmin tuon, mutta nyt lähtee jo lapasesta! Smokey- eyes oli viikonloppuna,,,Vähän varovaisena versiona, mutta enemmän kun pitkään aikaan! Ennen ja jälkeen- fotot: 
Tuo oikeanpuoleinen on otettu lenkillä, tuulee oikein kivasti ja pipo unohtui kotiin. Not too smart! Mutta ah, meikkiä...ihanaa meikkiä! Siveltimiä, värejä, rajauksia...gimme more! Ja kunnon peittävällä pohjalla. 

Tästä on sitten hyvä siirtyä seuraavaan aiheeseen, takaisin juurille. Kerroin tuolla jossakin välissä, että otin kokeiluun Lidl:in kasvovoiteen. Olen käyttänyt sitä tähän asti, eli annoin sille aikaa näyttää taikansa, noin..olisiko kuukauden. Lopputulos:ei jatkoon. Valitettavasti. Hinta olisi ollut niin hyvä. 

Miksi ei jatkoon? Itselleni se teki tosi kivan suojakuoren iholle, kun sitä levitti. Näytti hyvältä. Mutta kun nyt viimeaikoina pesun jälkeen olen huomannut, että sen kuoren alla ei tapahtunut mitään hoitavaa. Eli ikäänkuin laitoin maskin päälle ja iho veltostui kaikessa rauhassa alla. Eli taika oli kaunis kuori, hoito-ominaisuudet? Ei ollut kuitenkaan mukana. Meikin alle voi olla hyvä ja onkin, mutta kun iho tarvii jo +45 enemmän tukea ja oikeaa toimivuutta...ei. 


Ensiviikolle on jo ostoslista valmiina, takaisin perusjuttuihin!
  • Cliniquen kasvorasva
  • Cliniquen seerumi¨
  • Clarinsin silmänympärysjutut (tai Joe Blasco)
  • Cliniquen kasvovesi
Se Lidl:in hinta oli kivempi näihin verrattuna, mutta nuissa on sitten se tehokin mukana. Ajattelin myös katsella pitkästä aikaa uutta meikkivoidetta. Nestemäinen ja aika peittävä saisi olla. Hmm... tutkimaan ennen hutkimista. Pari ajatusta olisi, mutta tapitan Sokoksen sivuja vielä jonkin aikaa. Kerron kyllä kaikista, mitä hommaan ensiviikolla! Ah, purkkeja ja purnukoita....

Sitten vielä tässä hiljaiselossa tein huomion. Olen ikävöinyt yhtä osaa itsestäni: tanssivaa hulluutta. Eli sitä, mitä musiikki parhaimmillaan teki minulle. Itseasiassa tämä tuli esille Pete Parkkosen: kohta sataa- videon katsomisen jälkeen. Ok, onhan tuo hyvä videä ja Petekin "ihan jees" :) mutta oli siinä muutakin. 
Silmien palo hommaa kohti, jota teki. Ne pienet liikkeet, joilla pystyy kertomaan paljon, liike, musiikki. Se, mitä olin. Se, minkä kaivan esille. Se kuka olen. 

Seuraava kuvasarja kertoo asian. Noin niinkun kännykällä kuvattu ja huusin "smile" kun piti näppästä  äänikomennolla kuva. Laadukasta? Ei, mutta hauskaa! 



Näin sitten viikonloppu menikin. Nyt menee höpinäksi, kun jännittää huominen, on iso kokous mammasta ja päätetään tulevaisuutta. Tulee olemaan rankkaa.. Jospa puuroa söisi ja lenkille lähtisi, niin ajatuksetkin pysyisivät jotenkin kasassa. 

Ihanaa tätä viikkoa kaikille,

xoxo

Kyllä..höpötän, kun jännittää- tyyppi olen. :)

torstai 19. tammikuuta 2017

45v ja vanha????

Ok, nyt mie oon vähän ärtynyt. :) No olen ja en. En tosissani, mutta pieniä epäkohtia näköpiirissä ja ajattelin ottaa kantaa.

Ja vieläkin kirjoitustyyli töksähtelevää, käsi kiukuttelee vieläkin, Pahoittelut siitä.

Oletteko huomannut, kun tulee vaikka jokin kysely tahi markkinoidaan jotain nuoruuden tuotetta..siinä on merkinä kohdeyleisölle 18-45v. Eli, kun toukokuussa täytän 46 niin hei hei nuo tuotteet?? What?? Ehken tässä kohtaa tuli sanottua hei myös tuleville entisille yhteistyökumppaneille?

Miksi kriittinen raja, 45? Oikeasti? Onko nainen tai mies 45 about juuri ja juuri ok, mutta kun täyttää 46 niin pois ja kiertoon? Mitä on oikeasti vanhuus?

  • Ryppyjä? Ei...niitä on kaikilla. 
  • Asenne? Kyllä, mielestäni nuorikin voi olla "vanha", eli hyvinkin kehittynyt, vanha sielu. Ja se on tosi ok.
  • Numerot? No ei tod! 
  • Elämänkokemus? Kaikilla on, iästä huolimatta.
  • Ulkonäkö? Miten se määrittää ketään? 
  • Pukeutuminen? Nythän vaarinhousut ovat muotiin tulossa...
Siis lähtökohtaisesti numerot. Valitettavasti. Itselleni kävi niin, että luultiin nuoremmaksi, 35, ja kun kerroin oikean iän niin OMG, oleksä niin vanha? EI uskoisi. No niin, eli numerot teki sen! Muutoin menin nuoremmasta, mutta kun kerroin numerot niin vanhenin heti!? 

Jollen kerro ikää, saanko pitää tiettyjä vaatteita ja tuotteita? Kun kerron iän, niin tuodaanko minulle vaatekaupassa automaattisesti rekiltä "Yli 45" jotain...tylsää. Tylsää siis itselleni, joillekkin tyylikästä. 

Lehdestä saa lukea niin paljon, että ihminen, nainen, mies, ikää 45 tai vaikka 52 haki töitä ja torppasi...kyllä, numeroihin. Kun tämän ikäisenä ei vaan jaksa enää..?? Oikeasti? Itse tunnen olevani paremmassa kunnossa kun nuorena! Ja ihan totta vielä tuo. Hei, on hyvin orastava six pack nyt..vaikka sillä ei ole mitään osaa eikä arpaa minkään muun kanssa kuin sen, että itselläni on intohimo ja tavoite. 

Mielestäni, kun katsoo ikäisiäni, on heitä jotka antavat vaan olla. Heitä on ihan joka numeroissa. Ja so be it! Ei ole keneltäkään pois. 
Samalla, heitä, meitä, jotka treenaavat ja pitävät huolta. Ihan 60vee ikäluokasta asti..70veekin ja ulkonäkö on nuoremman oloinen. So be it, too. Ei sekään ole pois keneltäkään. 

Mutta se on pois, kun luokitelllaan numeroiden mukaan! Niin old school, että! 

Olisi ihanaa saada yhteisytökumppaneita eri tahoilta, mutta numerot? 
Olisi ihana saada samaa palvelua, kun saa kivijalkakaupassa, jossa ikää ei toitoteta. Mutta kun hoidat puhelimessa ja ikä tulee esille----> osastolle vanhus. 

Itse en tunne olevani vanha. Ei varmaan moni muukaan ikäiseni. Se vanhentaa, kun toitotetaan että alkaen 45 ei kuulu kohderyhmään. Ei ole siis elämää sen jälkeen. Jotain maagista on pakko minullekkin siis tapahtua toukokuussa, kun synttärit tulee? Katoan. Rupsahdan. Hommaan rollaattorin valmiiksi?

Jos alkaisikin numerottomaksi. Muutoinkin lokeroiminen millään tasolla on niin tyhmää. Se vaan on. Ulkonäkö, kilot, ikä, vaatteet...joko in tai out. Tyhmää. Jokaisen kilon, vaatteen,numeron sisällä on elävä ihminen, jolla on unelmia. On intohimoja. Omat vaikeudet. Rakkaus. Elämä. Ihan yhtä tärkeä kun kenen tahansa. En ole sen tärkeämpi kun seuraavakaan. 
Siihen ei vaikuta onko akateeminen vai duunari. Tai työtön, sairas, ihan mitä vaan. 

Saitkohan tästä kiinni? Voisin kirjoittaa niin paljon selkeämmin ja enemmän jos käsi antaisi. Mutta toivon, että se kuuluisa punainen lanka löytyy..


Kuvahaun tulos haulle quotes about women and age funnyKuvahaun tulos haulle quotes about women and age funny


Kuvahaun tulos haulle quotes about women and age funny

;) 

xoxoxo

tiistai 17. tammikuuta 2017

Hetki, kun lopetin täydellisyyden tavoittelemisen

Tämä kirjoitus on enempi muodossa dear diary. Pohdin sekä sitä, mikä estää tänä päivänä yrittämästä enemmän että myös voisinko yrittää siltikin enemmän. Myös SOME:n täydellisyyden tavoittelun raadollisuudesta ajatuksia. 



Tuo kuva. Otettu vuonna -94. Kelpasi mallitston tarkoitukseen. Tein itse meikin. Ja olin itse tyytyväinen.

Olin elänyt "täydellistä" elämää bilemaailmassa jo vuosia, mutta sairastuin -91 paniikkihäiriöön ja tipuin siitä maailmasta.
Sitä ennen oli elämäni ystäväni kanssa täydellisyyden tavoittelua. Meikkiä tehtiin tuntikausia ja "taso" oli kova- sekä miehissä että kaikessa muussakin. Kuulostaa todella tyhmältä ja sitä se olikin, mutta kun oli mukana siinä elämässä, poispääseminen tai riman laskeminen ei ollut vaihtoehto. Kun oli status saatu, siitä pidettiin kiinni. Vaikkakin henkisesti olo oli ahterista. Ja monta hyvää ihmissuhdetta tuli pilattua ja jopa estettyä.

Voisin kuvitella, että nykyään somemaailma on sitä samaa: täydellinen kuva, pakko saada. Muutoin maine menee, ja seuraajat. Pakko olla täydellinen. 

Raskasta. Ja voipi kantaa oireita myös myöhemmälle iälle, niinkuin itselläni kävi. 

Tuo kuva siis. Siitä se lähti, romahdus. 
Ystäväni, joka tiesi hyvin että kärsin laaja- alaisesta paniikkihäiriöstä sekä masennuksesta (olin juuri vuonna -91 tehnyt saattohoidon äidilleni, syöpä vei) 
Hän todella tiesi, että kun minulta pyydettiin tämä kuva, tein henkisesti töitä sen eteen. Se, että pääsin kuvauspaikalle, sain pidettyä paniikin kurissa, kun meikkasin...ja olin vielä 2h kuvattavana..iso duuni ja olin todella onnellinen kun suoriuduin.
 Kommentti: ihan jees kuva, huulipuna toiselta puolelta päin piip. .......Kyllä. Näin sen itsekkin kun kuvat oli kehitetty. Mutta, se pointti! Olin ensin onnellinen, että a) jaksoin b) mallitsto oli tyytyväinen. Mutta...pakko sanoa. Ei sitä onnellisuutta toisen puolesta, ei arvostusta että hyvä kun tsemppasit. Ei, kun toinen puoli huulipunasta on väärin. Voihan PIIP! Antaa olla, ajattelin. 

En halunnut enää yrittää. jos lähin ystävä sai pudotettua näin, miten muu maailma saa sitten?


Nyt. Tiedän, että saisin parempia kuvia otettua. Saisin paremmin meikit kuviin. Ja oikeasti, ideoitakin olisi vaikka kuinka ja paljon, Mutta mikä estää? Sisällä oleva taistelu. Meneekö sitten taas siihen kun joskus oli? Jos annan pikkusormen, viekö koko käden?
Siksi kuvani ovat niinkuin ovat. 

Luin erään nuoren naisen haastattelun, joka myönsi että some vie sekä aikaa ihan tosi paljon, että myös huonontaa oloa. Uskon. Itselläni sen teki jostain syystä facebook.
Parhaimmillaan some voisi olla iloinen juttu, mutta niin kovaa tasoa jo tämä harrastuspohjalta suoritettava juttu, että suurin osa on ammattilaisia! Ja hienoa, että voi toteuttaa itseään, päästä eteenpäin. Koska on vaan liikaa? Ja liian vähän...

Tämän tasapainon löytäminen on nyt hakusessa. Itselläni. Haluan luoda, toteuttaa itseäni, mutta samalla voida olla se rento minä ilman paineita. 
Muistissa liian hyvin vieläkin vaatimukset täydellisyydestä....se tie ei ollut hyvä. 

En tiedä, saako tästä kukaan sitä punaista lankaa kiinni, se on siellä kyllä. Vieläkin kirjoitan yhdellä kädellä, joten... ja mietin, haluanko kokeilla tosissaan siipiäni. Uskallanko, itseni takia. 

Sitten pari ei- täydellistä kuvaa lemppareista :)

 Yllä olevat kynsilakat ostin jo syksyllä, mutta jotenkin rakastuin nuihin väreihin. En ole muita ostanutkaan, kylmä ja lämmin väri. Nyt ehken pieni himo johonkin tumman siniseen jo, ja tummaan luumuun... 

Nam ja simmpeli tehdä:

2 kananmunaa
Banaani 
Protskua(itselläni suklaata, määrä about 15g)

Sekaisin ja pannulle. Päälle hunajaa ja jäisiä marjoja. Itselläni mustikoita tuossa. Täyttävää, vie makeanhimon ja tosi hyvää. :)

Nyt käsi vaatii taukoa, joten hyvää päiväjatkoa kaikille.

xox



lauantai 14. tammikuuta 2017

Rakastuin mä mekkoon

Yritän tässä naputella vasemmalla kädellä, oikea on tulehtunut ja pois pelistä hetken. Jokseenkin lyhyestä virsi kaunis- teema nyt :).

Tuo mekko, jonka ostin jo jonkin aikaa sitten H&M, ribbimekko 39.99€ on vaan jotenkin niin ihana. En tiedä, mikä siinä on, mutta kertakaikkiaan rakastuin! Ainoa pikku juttu, jonka nyt tein, oli se että ompelin selkään pienen palan pitsiä...hups..kun rintavarustus ja avonainen selkä ei ole se käytännöllisin yhdistelmä.
Koklasin sellaisilla avonaisen selän liiveillä, muttei oikein vakuutanut. Nyt voi olkaimettomat tahi vaikka halter neck- liivit laittaa ja on muuten mukavempi olla!

Ensin ajattelin tuon juhlavampaan käyttöön mutta hei! Miksi ei ihan normi käytössäkin voisi muka pitää? Aina säilöö vaatteita niin, että jos sitten joskus jossain...miksi ihmeessä kun voi pistää nytkin päälle! Tuon tajusin, kun jouduin käymään anopin vaatteita läpi. Niin paljon hyviä, joissa hintalappukin vielä päällä-eikä muuten enää pidä niitä ikinä.

Laitoin aiemminkin kuvia jo mekosta, mutta laitan uudestaan. Onhan siinä vähän uusittu selkäosa ja mielestäni kenkien väri on niin mahtava tuon mekon parina! Ja tuo helma...ihana!








Meikki ja kunnon alusmekko olisi ollut kova juttu. Alusmekon kanssa selkää ei tosin olisi näkynyt kunnolla, kun tulee aika ylös ja on musta. Pitsi jää vähän piiloon, joka oli tarkoituskin. Eläköön luonnollisuus??? :D 

Käytössä kyllä alusmekon kanssa. Pakko. Muhkuroita tasoitellessa.. ;)

Meni muutoin tähänkin lyhyeen juttuun yhdellä kädellä tunti! Kyllä pitää hoitaa tuo räpylä kuntoon äkkiä. Kahden käden taktiikka on huomattavasti helpompaa.

Hyvää viikonloppua kaikille!

xoxo



tiistai 10. tammikuuta 2017

Housut, johon vielä joskus mahdun

Nyt, kun on ollut aikaa, niin katselen vaatekaapista niitä vaatteita, joita en ole syystä tahi toisesta pitänyt. Kovasti koitan löytää käyttöä kaikelle, kun surku niitä on poiskaan nakata.

Tänään pengoin kaappia ja löysin nuo housut. Olen ostanut ne..hmm...viime kesänä? Muistaakseni. Ja vaikkakin kokolapussa lukee 40 niin vastaa jotakin 38 kokoa. Samalla pistin päälle tämän mielenkiintoisen värisen paidan, jonka väri on vähän eri kun oli kuvastossa. Pieni sävyero, ja muistuttaa...enpäs sanokkaan. ;) Mutta, jotain sillekkin pitää keksiä! Tuo neulekkaan ei ole ollut päällä ikinä oikeastaan, sen olen ostanut jostakin vuonna jotakin.

Jonkinlainen ruskea/sinnepäin ja sininen- fiilis nyt sekä kotona että vaatteissa. Meikissä ei tule omiin silmiin sinistä, kun väri muuttuu sinisestä harmaaseen ja vihreään mielen ja väsymyksen mukaan. Kun ollaan siinä harmaassa niin tuo sininen korostaa hailakkuutta ja näytän lähinnä haamulta.

Mutta vaatteissa, ehken? Tuo sininen neulejuttu taitaa olla ainoa sininen tällä hetkellä, jota omistan kenkien lisäksi, kertonee suhtautumisen itselläni siniseen. Ja yksi kaulaliina on!

Kun rupesin sullomaan itseäni nuihin housuihin, meinasi jo usko loppua. Ok, siis söin alle ja litran vettäkin... :) mutta ilmankin, piukat ovat! Vinkuu kävellessä ja istua ei uskalla. Vedin mahaa sisään, ei tarvinnut sentään sohvalle mennä! (Lähellä oli...) Happea en pahemmin saanut, joten kuvaukset sujuivat hyvinkin nopeasti. Mutta, kun kevät saapuu, mahdun noihin hyvin ja voin jopa istua! Ainakin tuo on seuraava tavoite. Eli ristin nuo siis seuraaviksi tavoitehousuiksi.

Näihin siis pitäisi sulloutua. Hyvin jäi tuo lahje, kun etsin sisäistä voimaani kokeilla housuja. Nekin kai etsivät voimaa, jotta kestävät minut??



Hopsaa ja päällä! Huh....kiristää "pikkasen".



Neuleen ja kenkien kanssa, eli sinistä tuohon...vihreän ruskeaan...paitaan.



Ps. Huomaa hiusten kiiltävyys! Värjäämättömien hiusten ongelma: kiillottomomuus. Vastaus: rypsiöljy ja puoli tuntia saunaa. 


Sitten vähän rockimpi versio:

(pöllin ukkokullan nahkaliivin siis...)





Peili muuten ei ole likainen. Se on pappani tekemä tosi kauan sitten ja sellainen harmaa kalvo päällä nyt. En raaski heittää menemään, joten tuossa tuo roikkuu. 

Pieni moshaus päivässä pitää niskat kunnossa?! :)

Vaan, ihan kivat housut olisivat, jos vähän isommat. Tai minä pienempi. Mutta sinänsä hyvä, että tuli jotain taas, jota tavoitella. Koklaan seuraavan kerran kevään kulmalla ja katsotaan, kuin käy. 

Muutoin en kyllä pidä, liian ahtaat housut ovat vaan niin...huh! Se makkara, kun istuu...ei ei ei, flap ja läsähtää ...


Takaisin kotivaatteisiin...kahvia ja muutoikin kuvaa fiiliksen... :D


xox

Kaikki muuta from H&M, paitsi nahkaliivi. Se on from Leather Heaven.

maanantai 9. tammikuuta 2017

Voihan horoskooppi, kaksonen

Tässä sitä taas ollaan, kaffekuppi kädessä ja hormonit sekaisin. Jipii. Levylautasella pyörii Joe Public, jos joku muistaa sellaista pumppua vielä? Vuodelta -92 ja ostin biisin Live and learn- takia. On muuten vieläkin hyvä, koko levy! Jollei vieläkin parempi kun ennen...

Maksoi Fazer musicissa 79.90mk...jännä nyt tuo markka. Noh, kuitenkin. Fiilistelyä!

Taisi alkaa kevennetty viikko, jotenkin valmentaja hoksasi että aika on sille. Mahtoikohan tuo vaikuttaa, kun viikkoraportin aloitin: moikka ja byääh. Ehken jotain pientä vinkkiä väsymyksestä antoi...
Nyt sitten ihmettelen, että mitähän tekisi. Imurointia yms mutta muuta? Luin ajankulukseni horoskooppeja äsken ja pakko oli nauraa itselleen: niin tyypillinen kaksonen kun olla jo voi, hyvässä ja pahassa. Kun ei meinaa itsekkään ajatustensa perässä pysyä, niin kuinka kukaan muukaan pysyisi?

Eläinradan Peter Pan, villi ja vapaa Kaksonen ei koskaan kasva kokonaan aikuiseksi. Ei niin, ettäkö hän olisi kypsymätön tai naiivi, päinvastoin – hän vain on Jumalten sanansaattajan ominaisuudessaan saanut synnyinlahjakseen ikuisen nuoruuden salaisuuden. Hän ei lakkaa innostumasta, hän on aina valmis kokeilemaan jotakin uutta, ja aina hänen silmänsä säteilevät ilkikurista uteliaisuutta.
Noniin,  juu. Tuo Peter Pan on kyllä aivan totta. Tuuliviiri vallaton, kunnes on aika synkistellä hetki ja taas mennään.


Kaksosilla on kuitenkin eräs joskus jopa ylitsepääsemättömäksi muodostuva perusongelma: keskittymiskyvyn puute. Sen lisäksi heillä on taipumusta huonoihin hermoihin, joten aika ajoin kaksosen elämä voi olla varsin tukalaa ja rasittavaa. Tällöin hänen tulisi pyristellä pois liian rasittavista ihmissuhteista ja levätä riittävästi. Vain siten hän saa jälleen itsensä kuntoon

Myönnetään....

 Kaksosten valttikortit:

Kaksonen on älyllinen ja liikkuva kaupunki-ihminen, jolla on suuri sopeutumiskyky, valpas mieli ja paljon levotonta kyselevää uteliaisuutta. Monipuolisuus ja lahjakkuus puhumisen, kirjoittamisen ja kaikenlaisen kommunikoinnin alueella antavat vaihtelunhaluiselle Kaksoselle monia vaihtoehtoja toteuttaa itseään. Ilmaisu on hyvin sujuvaa ja vapaata. Oppimiskyky on hyvä kuten myös apinointikyky. Kaksosen tehtävä on välittää tietoa maailmalle.

Kaksosten heikkoudet:

Kaksosen heikkouksia ovat pinnallisuus ja tuuliviirimäisyys, jotka tosin tuottavat eniten vaikeuksia ympäristölle. Kestävyyttä ja pitkäjännitteisyyttä ei liikkuvalta Kaksoselta myöskään löydy. Jos asiat jumiintuvat tulee vilkkaasta Kaksosesta hermostunut kakara, joka ei ota enää mitään vastuuta mistään. Suulas Kaksonen hallitsee myös valehtelun hienoimmat tekniikat ja pystyy käyttämään niitä epärehellisiin tarkoituksiin varsin tuottavasti.


Hmm......

Raha

Kaksonen on yksi eläinradan huonoimmista rahankäyttäjistä. Tämä johtuu lähinnä siitä, että hän on parantumaton impulssiostaja ja voi tehdä ostoksia, joita ei todellisuudessa tarvitse. Hänen aika ajoin viettämänsä vapaa ja suunnittelematon elämä vaatii myös rahaa.
Kaksonen ei kuitenkaan koskaan stressaa rahasta, eikä laske pennejään. Hän käyttää surutta kaikki eurot, joita pankkitilillä kulloinkin sattuu olemaan. 
Juuh. En myönnä mutten kiellä :). 

Syy, miksi aloin miettimään ylipäätään horoskooppia on ihan arkipäiväinen: pukeutuminen. Oikeastaan juuri tuo, kun tutkin omaa kaappiani ja on kyllä laidasta laitaan kangasta! Jotkut järkeviä, jotkut...noh, villejä. En halua luopua niistä, vaikka ikääkin on enemmän kun se 20vee. Ehken yrittänuyt hillitä tyyliä, mutta luopua...en oikeastaan halua. 

Mietin ystäviäni, ja heidän horoskooppimerkkejään. Esim. Neitsyt. On kyllä niin kaikki yhteensopivia ja viimoisen päälle tyyliä! Valmistautuminen illan rientoihin ottaa kyllä oman aikansa... pikkutarkkaa hommaa.... Oinas, vakaa ja varma tyyli. Sävyt sopivat ja rentoa, mutta laadukasta. Härkä, laatua laatua! Vesimies, vähän kun kaksonen, hillitympi vaan. 

Itse tunnen joskus olevani kuin nykytaiteen teos, kaikki ei hoksaa sitä punaista lankaa asussani. Ehken johtuu siitä, että mielikin muuttui matkalla monta kertaa ja punaista lankaa ei ole? :)

Huomaan myös kapinoivani voimakkaasti normeihin, must have- juttuihin, massaan. Taidan erottua siis vielä vanhainkodissakin joukosta. Hyvällä tahi sitten omalaatuisella maulla. 

Itseasiassa tämä on aika lohduttavaa, kun olen moneen kertaan miettinyt että miksi en jaksa miettiä tuntitolkulla vaatteita. Laitan nuo, ja siinä se. Kun toinen sovittelee ja keksii kivoja pikku twistejä asuunsa. 

Ajatus tämäkin. Taitaa olla aika päikkäreiden, jotta saa hermostot taas oikeille urilleen. 


Olisi ihana kirjuutella pidempään, kun kerran aikaakin on mutta jännetuppi meinaa että unohda. 

Eli hyvää viikkoa kaikille,

xox
Suruton shoppaaja?


perjantai 6. tammikuuta 2017

Luomiväripaletti ja talven ihanuuksia

Tässä istuskelen, pikkumakkarissa kahvimuki käsessä takan edessä.
Tulin jonkin aikaa sitten pikku lenkiltä, kun ajattelin että huomenna sitten ehkä jopa hiihtämään pääsisi! Toivottavasti. Ostin sukset pari vuotta sitten ja tadaa! Lumet loppuivat kun seinään.
En ole mikään himohiihtäjä ja tyylikin on, kiitos takavuosien liikuntatuntien ansiosta, todella vapaa. En oikein viihynyt niillä tunneilla. Muuta nyt on pieni into päästä tuohon pellolle pörräämään ja tosiaan, huomenna PITÄISI tulla lunta, joten..

Piti laittaa oikein kunnon meikki ja siitä sitten kirjuutaa, mutta.. you know...PMS..evvk mikään ja olen lihava, naama on karsee, miks kaikki muut mutten minä, mun hiukset on karseet-päivät. Miksi miehillä ei ole? Tai jos on, niin ei näy ainakaan samalla tavalla. En ole vielä ukkokultaani tavannut parkumasta metsästysohjelmia katsellessa-itse voin helpostikkin parkua vaikka uutisia katsellessa!

No kuitenkin. Eilinen meni kivasti shoppaillessa ja PS. Tiia, jos luet tätä niin kävin tuoksuttelemassa Bonboneja! Voi ei... molemmat ihania, mutta Couture... <3

Uhosin tuossa viime kirjoituksessa, että nyt tarvitaan säpinää luomiväreihin. Kyllä kyllä...

 Prisma, vähän alle 20€
Onhan sitä siinä, villiä menoa? :D Vaan koklasin edellisenä iltana huulipunasta oranssia luomille, miltä se värikkäämpi tuntuu ja totesin, että huulipuna on itselleni se villimpi juttu. Tässä paletissa on pari väriä, jotka pistivät ostamaan, noin niinkun kokeilemattakin. Viides vasemmalta ja ihan oikeanreunainen. Muita en sillä silmällä edes katsonut tarkemmin ennenkuin kotona. Onhan nuo kaikki ihania!

Tuo beige, tai oikeastaan haalea lohi, se viides vasemmalta, on sellainen, jota ajattelin ihan juurikin tällaiseen päivään. Väsy, 3h unta ja PMS. Jollakin piristystä silmiin ja tuo väri on niin sekä korostava että piristävä. Yritin ottaa kuvia, toivottavasti niistä saa sen idean. Ei oikeastaan näy, mutta silmät ovat kirkkaamman väriset ja avarat. Oikeasti tuon meikin takana on hyvinkin tattis- moro nainen. 

Ei näy, mutta tekee tehtävänsä. Avartaa silmiä ja itselläni on vihreät silmät, keskellä keltaista, niin toimii. Luomivärinä levittyy kivasti, on vähän cremen tuntuinen ja hyvin pigmenttiä. Hinta/laatu toimii! Koklasin sen verran eilen, että tuota oikean laidan väriä autossa laitoin ja kesti hyvin loput kauppareissut sekä kotona touhuamiset. Ei haihtunut, varissut tai pakkaantunut klöntiksi.

Ja ihan kun joku olisi purrut huuleen.. Pääsi vähän rohtumaan, homma hanskassa jo!

Jos vielä tuosta ideaa:


Jospa jaksaisi jo lähiaikoina pistää sutien oiken kunnolla. Neutraalia meikkiä kuvatessa ongelma itselläni ainakin on se, että eihän sitä kuvissa edes näy. 

Pohjana on ainoastaan luotto-ihana-aina toimiva:



Peittää, ei kasaannu ryppyihin, ja on kuitenkin hengittävä. Montaa olen välissä koklannut, ja aina palaan tälle purkille. Love it. 

Pienehkö stressi meinasi tulla noita luomiväreistä, kun niitä mietin yölläkin. Jotain kertoo sekin, että unessa George Michael (RIP) tuli laulaen Too Funkyä kanssani niitä ostelemaan.
Joskus simppeli on ihan tarpeeksi. 




Sitten päivän asut:

Mä en haluu pukee muuta- päivä.

Toisaalta, -17c ulkona. Voin harkita näyttäväni vaatepallolta :). Mutta ei tullut kylmä! Antaa tulla vaan lisää pakkasta, kyllä keinot on!

Seuraavaksi sitten treenailemaan, jalkapäivää pukkaa. Huh jo ajatuskin! Mutta eipä tuo kehitys sohvalla etene. 

Ihanaa iltaa kaikille!

xoxo


keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Lämmintä kenkää ja meikkihöpinöitä

Nyt, kun tuo ahteri on toipunut treeneistä niin onhan se aika jo käsienkin saada osansa. Vähän tärisyttää kirjuuttaminen. Eli meni taas treenit perille, yes!

Vähän on tuo päivärytmi livennyt. Ei pahasti, mutta...tänään kello näytti 13.00 kun heräsin. SIIS nyt Maarit! Jotenkin kehitän näköjään omaa yövuoroa, kun mies on yövuorossa. Pitänee huomenna raahautua "jo" klo 10.00 ylös...

Ihanaa, ulkona kunnon pakkanen! Ihan aikuisten oikeasti nautin tuosta ilmasta! Se on vaan...jotenkin niin puhdas, maaginen, kaunis. Ja huomenna lenkkipäivä, joten kylillä nähdään pyörivä vaatepallo :D.

Eilen läksimme katsomaan mammaa, joka on siis vieläkin sairaalassa. Oikeastaan...noh...meillä oli omat omat todellisuutemme, ja tuo asia vaivaa todella. Ei ihan hirveän paljon toivoa toipumisesta. Mukana mennään ja päivä kerrallaan.

Eilen siis juu läksimme Lietoon päin ajelemaan ja jalassani oli sellaiset yli polven saappaat, keinonahkaa ihan pienellä vuorella. Ja jalat aivan umpijäässä! Laitan vanhan kuvan niistä kengistä tähän:

Olipa vielä samat farkutkin jalassa. Kun laitoin pitkän takin, niin ajattelin että kyllä pärjää. Muutoin meni tosi hyvin, mutta meinasi nuilla kengillä jäätyä pohjat kiinni maahan. 

Ei muuta kun Tokmanniin, joka oli myös ainoa kauppa lähimainkaan. Ajattelin että mahtaakohan sieltä löytyä a) hyviä b) lämpimiä c) söpöjä kenkiä näin ensiapuna. 

Yllätys oli suuri, kun näin nämä kaunokaiset!!!! Ovat a) hyvät b) lämpimät ja c) söpöt. Testasin niitä tänään ulkona, -17c ja tuuli päälle, ei tullut kylmä! Ei edes villasukkia tarvittu. 



Ongelmana oli myös se, että itselläni ei ihan aikuisten oikeasti ollut talvikenkiä! En tiedä, kuinka näin oli päässyt käymään, mutta totta tuo on. Ainoat kunnon talvikengät ovat äärimmäisiin olosuhteisiin tarkoitetut (huomenna) Alaskan saappat. On alumiinifoliokalvo...aika lähellä tuo kuvaus...ja kunnon mokkaa, tekniikkaa yms. Koklasin niitä, kun oli -29c muutama vuosi sitten ja ei tuntunut pakkanen missään! Ainakaan jaloissa, Muistaakseni pakkaskestävyys oli ainakin -40c. Se vaan, että jos vaikka meinaa mennä kauppaan tahi vaikka sairaalaan moikkaamaan niin jalat kirjaimellisesti paistuvat.  Siksi "välikelin" lämpökengät oli tarpeen. Ja tässä ne siis ovat! HIntaa oli 29.90€. Ja söpöt <3.

Vertailuna ne Alaskan monot, jotka muuten painavat 800g/kpl ja nuo valkoiset juuri ja juuri yhdessä yhden alaskan kengän verran. 





Sitten meikkijuttuja. Olen piiitkästä aikaa innostunut taas meikeistä. Ihanat blogit, joita olen lukenut, peiliin katsominen, inspis... kaikki yhdessä tekivät tuon. 

Ensin kuva TAAS NYX huulipunasta, jota vaan rakastan. Saa hieman eri sävyjä, jos käyttää oranssia, punaista tahi niinkuin tässä ruskeaa rajauskynää. 


Siiten suuria pohdintoja. Näköjään olen joko ihan täysin joko aikaa edellä tahi tosi pahasti jäljessä. Kun Nude tulee muotiin, minä innostun meikeistä. Kun meikit vahvoina olivat muodissa, minä kuljin lähinnä meikittä. 

Mutta suuri kysymys. Luomiväripaletti. Haluaisin sellaisen suuren, jossa olisi paaaljon värejä. Nyt lähinnä kaikki nudea, paitsi yksi lila. 

Kolmen kamppailu: Joko NYX

Kuvahaun tulos haulle nyx sex bomb femme fatale
Nimi on aika ihana: Sex Bomb, Femme fatale. Kyllä kyllä, grauh. Ja vähän väriäkin olisi jo tuossa. 

Toinen vaihtoehto IsaDoralta:

IsaDora Eye Shadow Palette luomiväripaletti 7,5g

IsaDora on ihana merkki, mutta...hmm...ehken lisää räväkkyyttä haluaisin nyt. 

Kolmas, villi kortti:

Blush Professional 180 Colour Eyeshadow Palette luomiväripaletti

Blush Professional 180 Colour Eyeshadow Palette luomiväripaletti.


En ole aiemmin tuota kokeillut. Värit näyttävät kuvissa ihanilta ja on ainakin valinnan varaa! Eikä hinta ole Pretty.fi:ssä paha, 29,99€. Tarvitsenko noin montaa väriä? En, mutta haittaako se? ;) Vaan onko silleen laadullista, että kannattaa?
Voinhan innostua taas ja tarvitakkin! Kun on kaksonen horoskoopiltaan niin mielikin vaihtuu tiuhaan tahtiin..
 Jos on tuotteita kokemusta, niin kerro toki!

Mutta mutta,illan aikana teen päätöksen ja pistän jonkun tilaukseen. Kerron sitten sitten, mihin päädyin. Hmm..... On jo muutama uusi meikki- ideakin päässä! Jipii!!! Nyt taas syömään, rankkaa touhua!

xoxoox

Pienoista ihmettelyä somesta ja mediasta

Huomasin tuossa jonkin aikaa sitten, että itselläni alkoi tulla fyysisiä pahanolon fiiliksiä, kun luin juttuja netistä. Yritän nyt jotenkin ...