maanantai 27. helmikuuta 2017

Suolapuuro, soffaa ja meikkikokeiluja

Noih, siinähän sitä taas aihetta. Pää on kun haminan kaupunki, niin montaa rautaa tulessa! Huh! Miten se voi ollakkaan, että ensin on vähän tylsää ja yht´äkkiä niin paljon tekemistä että apua!

Päivä alkoi about rennosti, ennenkun hoksasin netistä puolikuusohvan. Siis ihanan, puolikuun mallisen budoaari- tyylisen sohvan. Voi kuulostaa erikoiselta ja niin se onkin, mutta...jotain siinä vaan oli niin makeaa että pakko oli soittaa, onko vielä myynnissä. Olihan tuo ja tadaa, tänään mennään hakemaan sitten se ihastus kotia! Ja se taas tarkoittaa, että olkkarin nykyinen sohva muuttaa pikkumakkariin, pikkumakkarin sohva terassillle ja terassin vanha sohva saa tulitikun peräänsä.

(Kuvia tulossa, kun kaikki valmiina!)

Tuolit, kun ovat olleet sohvan tilalla olkkarissa, muuttavat ruokaryhmähuoneeseen. Eli totaalinen sohvarumba tiedossa! Siihen päälle treenit, lenkki, maakaapelin ihmettelyä, että mihin se vedetään, kokkaukset yms niin huomisen puolelle menee tämä päivä. Ja ukkokulta aloitti sopivasti hiihtoloman...tervetuloa lomalle muru! :D
Ainiin, ja talja on postissa, joka taasen pitäisi salin kattoon väsätä...hmm...

Ainakin tuli aloitettua aamu niin, että saatiin kerralla suolatasapaino kuntoon. Kun itse kokkaa oikeastaan kaikki ruoat ja monta kertaa päivässä, niin täytyy muistaa pitää se suolatasapaino kunnossa. Suolaa meinaan tarvitaan kuitenkin! Minä sitten joka- aamuisen puuron tekoon ja ajatuksissani sinne sitä suolaa lykkäämään. Piti laittamani siitä sirotin puolelta mutta vahingossa kaadoin oikein antaumuksella sitten siitä, missä on se iso reikä. En heittänyt menemään, kun kerran oli tehtynä, mutta makunautinto oli kyllä mielenkiintoinen: suolapuuroa, mustikkaa, suklaaprodea ja raejuustoa. Naam..... :D huups! Alas meni ja suolat kondiksessa.

Sitten yhteen (monista) lempiaiheista, meikkaus. Kokeilin muutama päivä sitten ideaa: lila ja oranssi. Itseasiassa taisin tykästyä tuohon lookkiin! Ja sain asteen parempia kuvia...vaan järkkärin zoomaus oli jossain aivan muualla kun omassa nassussani. Baby steps näköjään :) Joskus vielä tosi hyvät kuvat!?

 Mutta tässä:

Eli Isadoran vaalein ja keskimmäinen, suklaanruskeaa Lorealilta isolle luomelle. Liikkuvalle nuo värit. Tehosteena liikkuvan luomen keskelle, poskipunana ja huulilla NYX- huulipuna.





Tulos: (ja ei loppuun saakka häivytetty, värikokeilua pikemmin)







Ihan kiva kombinaatio mielestäni! 

Pari tärähtänyttä kuvaa: 




Yritys oli hyvä? :D

Nyt sitten sitä taljaa hakemaan, jotta päästään alkuun hommissa!

Ihanaa päivää,

xoxoxo

torstai 23. helmikuuta 2017

Meikkileikkiä ja mie romahan- päivä

Eilen oli niin et mie romahan- päivä. Niinkuin aiemmin kerroin niin pientä hermostuneisuuttta on saattanut olla ilmassa. Pikkasen siitä toipuneena ajattelin eilen, että noh mähän lähden mammaa katsomaan! Kiva päästä taas ihmisten ilmoille!

Laitoin siis oikein meikit ja kaikki, ja autolle mars! Blaaah....naks naks. Siinä kaikki, mitä autolla oli mulle sanottavana. Uudestaan kokeilua: naks, blaah....ei jassa. Akku oli päässyt syystä tai toisesta tyhjenemään. Toki, on vanha akkukin. Noh, jos laitan laturin siihen, niin eikohän tuo sillä jossakin vaiheessa pärähdä käyntiin! Ei muuta kun laturia hakemaan ja pistorasiaan sovittamaan töpseliä. Naks. Se juttu, kun tungetaan pistorasiaan, töpseli, ja siinä ne kaksi nastaa..toinen poikki! Ei. Ole. Totta. Arvatkaas kuka oli jumissa täällä metsän keskellä lumipyryssä pakkelit naamalla? Jep...

Mies oli töissä, joten kotiin, verkkarit jalkaan ja tosi iso muki kaakaota alkuketutukseen!
Toisaalta, ehken joku yläkerrasta meinasi, että tänään ei ole hyvä päivä lähteä..Hmm...

Mutta tänään pääsin liikkelle! Kävin ihmisten ilmoilla, mammaa katsomassa ja kaupoilla. On vaan ihanaa taas olla elävien kirjoissa!

Siitä sitten innostuneena päätin kokeilla jotain ihan pöhköä. Muistan itseasiassa jo maskeerauskoulun ajoilta, että kokeileva meikki oli kivointa tehdä. Nyt sitten toteutin tuota intohimoani.

Jostain syystä turkoosi ja sitä lähellä olevat värit ovat nyt niin ihqja! En tiedä mikä siinä on, itseasiassa tilasin turkoosit verhotkin kotiin... Noh. Jotenkin halusin silmät oikein kunnolla esille, korostaa ja vähän säväyttääkkin.


Tästä se idea lähti:
Nämä värit yhdessä jotenkin silmiin. Aika nude tuo meikkipaletti by Kardashian beauty ja yleensä ihan nudena käyttänytkin. Nyt vähän väriä elämään joten...tadaa! Tuo turkoosi ja rajaukseen (huulten)rajaus pinkkinä kera valkoisen, tuplarajaus. Kuulostaa tosi hullulta ja totaalisen ysäriltä? :) Voi olla, mutta itse tykkäsin. 

Pahoittelen heti kärkeen kuvia, joita pyrin parantamaan jatkossa. Jotenkin meiltä puuttuu totaalisesti sellainen valo, jossa saisi meikistä hyvän kuvan. Edes vaikka väreistä. No, yritin kaikkeni nyt, yli - ja alivalottuneita, mutta toivottavasti saat ideasta kiinni!



Naama ja nenä on oikeasti punaiset, tulin juuri lenkiltä..Oli aiemmin ihan hyvä pohjakin meikissä, mutta lenkki lumipyryssä pisti posket punoittamaan.




Jos laittaisin huuletkin, niin pinkkiä! Musta on tullut softis...

Mutta nuo värit yhdessä saavat silmät loistamaan ja tuovat värin enempi esille, siis silmien värin. 
Tuo turkoosi blokkaa jonkin verran sitä efektiä joka tulee yleensä, kun käyttää punaista tahi pinkkiä silmissä..näyttää kun olisi kankkunen. Samoin tuo valkoinen rajaus sen vieressä raikastaa meikkiä. 


Voih, kun luonnossa niin paljon pirteämpi..yritän keksiä jotain, jotta saisin kuvat paremmiksi.

Pakkohan on saada, kun meinaan hakea Urban Decayn Moondustin. Voih, niin in love! ;)

Meikeillä on kiva koklata ja leikkiä, uskallusta rikkoja vanhoja rajoja! Iloa ja väriä elämään, vaikka purkista! 

Nyt rahkaa ja eläimillä alkoi karvanlähtö, eli imuri käteen..taas. 

Ihanaa päivää kaikille!

xoxo


tiistai 21. helmikuuta 2017

Uups, I did it...again.

Hei, hermot vähän paremmassa kuosissa! Jipii!!! Papukaffea juoden ja lenkistä toipuen. Muutoin ihan mahtikeli, mutta pikkasen..medium- liukas. Onneksi pikku pakkanen ja piikit kengissä ja meno maistui.

Kohta olisi aika imurin, mopin ja tahdittamaan joku hyvä vinyyli taustalle. Sitä ennen..pieni tunnutus.

Kävin vain katselemassa H&M sivuja...ihan vain vilaisemassa. Asia, mitä en olisi uskonut tapahtui: pinkkiä ja hempeilyä en vaan voinut vastutaa! Siis...baby pinkkiä ja kiilävät baletti- ballerinat---> rakastuin. Joku ihmeellinen hempeä sävy- kausi menossa! Niinkuin luomiväreissäkin.

Uups.. painoin ihan vaiston varaisesti ja ihan hypnotisoituneena näille: lisää ostoskoriin.

Ja tänään ilmoitus, että tilauksesi on matkalla. Ja en kertonut vielä miehelleni. Ja kevättä rinnassa. :)

Mutta eihän näille voinut sanoa ei? Ensin kuvat, niin tiedätte mitä tarkoitan!





Näen itseni vaalean sinisissä tahi vaalean harmaissa, rikotuissa farkuissa, rennossa paidassa, vaalea paitapusero esim. ja näissä... ah, tuo laukkukin! Voisin syödä värin perusteella...Tyllihame ja pähkinänsärkijää harjoittelemaan! Onnistuu tosin ilman harjoitteluakin..ok, levoton mieleni onpi. 

Jännä sinänsä, että yleensä innostun tummista väreistä ja vaikkapa maihareista. Viimeisen vuoden aikana on vaatekaappi täydentynyt väreillä ja vähän pehmeämmillä jutuilla. Alkaako siis kuori sulaa?

Suunnittelin jo, että kesällä. kun suhailen Suomenmaata ympäri..tai pikemminkin ehken poikkileikkaus..niin nämä pääsevät matkalle mukaan. 

Maarit on tour- kiertue starttaa jossakin välissä ja taitaapi ensin suunnata Porvooseen. Jokunen sukulainen olisi moikattavien listalla, ja ne kahvilat! Istua ja nauttia vaan maisemista. Jotain extraa yritän vielä keksiä, kun sinne suuntaa.. hmm. Sellainen koko päivän retki. 


Sitten pari kuvaa treenien jälkeen. Voi olla jonkun mielestä noloa, kun tämän ikäinen eukko ottaa saliselfieitä..ja ylipäätään kuvia itsestään.

Kuvat ovat osa sitä prosessia, jota käyn pääni sisällä. Eli opettelen sekä tykkäämään itsestäni ja ehken jopa hyväksymään. Se, mitä näen peilistä ei vissiin vastaa todellisuutta. Ja koska näin pääsi käymään, en tiedä. Ehken kaikki stressi ja paineet monesta asiasta laukaisivat tällaisen hommelin. Kameran kautta näen itseni juurikin sellaisena kun olen. 
Peiliin liitty liikaa tunteita, joko niitä positiivisia tahi juurikin negatiivisia. Työkaluna siis hyvä, mutta myös haastava, kun omat tunteet muuttavat sitä kuvaa. Siksi, tulen jatkossakin pistämään kuvia itsestäni, ehken myös rohkeampia. Vaatteilla! Siis en ala vaatteita nakkelemaan pois, vaan juurikin vaatteilla leikkimistä, kokeilua yms.


Ja olen ihan äärettömän iloinen, hiukan ylpeäkin, että olen jaksanut treenata säännöllisesti ja aika pitkään jo. Sekä innostunut siitä oikein kunnolla. Jokaiselle on vissiin ne omat lajinsa, oma kroppani nauttii, kun saa voimaa sekä lihasta.



Väsy, mutta onnellinen!


Löysin mä hauiksenkin jokin aikaa sitten. Yht´äkkiä tullut tuohon! :) Kyllä tämä tästä vissiin etenee ihan ok, projektini. 


Nyt imuri ja moppi käteen ota! Saa suorittaa... ei ihan lempihommia, mutta pakkohan ne on tehdä.

Ihanaa päivää kaikille!

xoxo

sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Avaruusaluksen kapteeni

Noin, ihan perinteinen otsikko? Kaikkihan me ollaan sellaisia...vai? Ok, en ole seonnut, vaikkakin myönnän että kahden vuoden itsensä piiskaaminen että pakolliset omaishoidot taisivat lyödä pienenä...keskikokoisena..burn outtina männeellä viikolla. Luultavammin kytenyt tuolla takana jo jonkin aikaa, mutten antanut periksi. Tai..kuunnellut itseäni.
Mistä tuon tunnistaa? Hermot kun viulun kielet, väsyttää, mikään ei huvita, omakuva päin ahteria, mikään ei oikeastaan piristä... jep, jotain on pielessä!

Näillä mennään, ja kun sellaisen itsestään tunnistaa niin hyvät lähtökohdat jo toipumiseen. Tänään en ole tehnyt mitään järkevää ja en oikeastaan aiokkaan. Huomenna treeniviikko jatkuu normisti, ja henkinen duuni siinä samalla.

Käytiin tänään ukkokullan työpaikalla pikaisesti ja istuin ohjaamoon. En vaan voi vastustaa tuota tuolia. Itselleni siitä tulee aina mieleen Star trek ja Kapteeni Kirk komentosillalla.

Eli siis sahan lajittelijan penkillä. (Eli siis avaruusaluksen kapteeni)

Hmm....vieras alus näköpiirissä...


Sä oot niin paahtoleipää! I´m gonna get ya!

Tosta kun mää painan niih...


 Stop! Seis! Väärä nappi!!!!

Ja juu, se mihin kiinnitin itse huomiota...miksi laitoin noin ison hupparin...näytän niiiiiin isolta tossa. Huoh....hetki vielä, notta paranee hermot? ;)

Koklasin myös ottaa kuvia (joka muuten on yllätävän vaikeaa!) (vinkit vastaanotetaan) luomiväristä.

Eli Isadoran:

Ihana karkinvärinen luomari hileillä. Suklaanruskeaa vähän kaveriksi ja avot! Näin sitten kuvien kanssa kävi:


 Noh, ainakin nuo pisamat ovat kevään merkki! 
Mutta ihana väri on ja korostaa ainakin vihreitä silmiä kivasti. Ihan varmana muuten ruskeille silmille taivaallinen väri! 

Jaahans. Jos sitten taas happea ottaisi, notta ei rasittuisi liikoja. Huomenna päivä uusi. 

Hyvää viikon alkua kaikille,

xoxox

perjantai 17. helmikuuta 2017

Väriä luomareihin ja pakkelit järjestykseen

Ah, aivan mahtava päivä takana. Voisin sanoa, että ei se shoppailu...mutta kyllä, tänään myöskin se shoppailu piristi ihan hitoksen paljon.

Eilen tuli sitten saatua pienimuotoinen väsyhermobornoutkohtaus. En jaksanut kertakaikkiaan yhtään mitään, nukkua juuri ja juuri. Tänään on jo parempi olo, näköjään joskus pitää vaan olojen antaa tulla kaikella voimalla niin samalla puhdistaa fiilistä. Pohjalta kun on  oikeastaan vain ylöspäin mahdollista rämpiä.

Mutta tänään, ah! Miehellä alkoi vapaat viimeisen yövuoron jälkeen taasen ja herätyskin oli aiemmin. Eli yhteinen retki shoppailun maailmaan oli tiedossa, ja samalla vähän vaihtelua arkeemme.

Mulla on kytenyt jo jonkin aikaa päähänpinttymä turkoosista luomiväristä, ja ylipäätään väreistä. Nudeilu alkoi tulla niin korvista että! Jotenkin freesi ja keväinen väri, tuo turkoosi. Ihme homma, kuitenkin, kun en ole niitä värejä pitkään aikaan kaipaillut. Oikeastaan...ylipäätään meikkijutut on taas alkanut innostaa.
Siitä innostuneena päätin myös järkätä meikit, pitkästä aikaa. Joskus, kun maskeerasin niin oli niin järkässä että! Tietty oli pakko olla, mutta viime vuosina ei ollut oikein meikkejä, joita järjestellä. Nyt, jipii, on taas!

Uutukaiset ihanuudet:






Ei muuten helpoin homma näin nude- meikin ollessa muodissa, löytää värejä. Ensin harkistsin Urban Decayn Moondustia, mutta taasen sitten: jokapäiväiseen käyttöön? On aika pigmenttipitoinen, glitterinen ja todella värikäs ja kestävä..huoks...haaveissa uudestaan, kun oikein kerroin tässä ja tulee löytämään kodin luotani piakkoin..niin..oho, ajatus karkasi. Siis nämä siksi, että on parempia jokapäiväsessä menossa. Sekä vähän haalempaan meikkiin että näyttävämpään. 

Sekä Isadora että We care icon ovat siinä suhteessa hyviä (siis minun mielestäni) että on pigmenttiä että pitoa. Esim Rimmel (minun mielestäni) on molemmissa huono...Näyttää boxissa jees, luomilla? Ei näy. 

Parasta oli, että mieheni oli hommassa mukana! Historiaa ja uutta. Vaan minun takiani tuli Emotioniin ja auttoi katsomaan, löysi itseasiassa nuo we care iconin meikit. Myyjänä Forssassa oli sama henkilö, kun viimekerralla mieheni lohkaisi: missä ne moottoriöljyt ovat? :D Että näin. Oli siis harvinaista että kova suoritus häneltä! 

Tokmannilla käydessämme huomasin kaikenlaisia laatikoita. Ensin ajattelin, notta ostan jonkun meikkilaukun. Tai, laitan kalastuspakkiin, joka on muuten tosi kätevä meikkilaukku.
Mutta ajatellessani asiaa, laatikot tuntuivat kivemmalta. Ja kun ei niitä meikkejä tarvitse raahailla pitkin maita ja mantuja. Eli siis, näillä mentiin:


Ihana, hallittu kaaos alkuun. 

Sitten pikkuhiljaa rakentamaan uutta:







Hintaa tälle kokonaisuudelle tuli alta 10€.

Mukana matkassa aina (ajattelin ensin laittaa laatikkoon, mutta en vaan voi olla erossa)


Kun ei koskaan tiedä, missä tarvitsee vähän väriä naamaan: Primer, huulipunia, rajauskyniä, peiteväri, huulikiiltoja, kulmavärit ja vaseliini. Näillä pärjää pitkälle. 

Yritin saada tuota we care iconin turkoosia näkyviin edes yhteen kuvaan, mutta ei ihan onnistunut. Huono valo ja meikkiä jo allakin. Jospa jonkinlaisen käsityksen saa....otan kyllä parempiakin kuvia ja perään vielä mun rakkaus-nudet:






Lorealin ihanuus, on muuten tosi hyvä.

Asia, mitä en olisi uskonut: Kardashian beauty ja minä in love siihen.  


Maybellinen nude.

Näitä kun sekoittelee uusien värien kanssa niin onhan rajattomat mahdollisuudet!

Niinpä niin, rakas päiväkirja...back in business soon! 

xoxo

tiistai 14. helmikuuta 2017

Itkun ja naurun välimaastoissa

No huh, kun aikaa on taas mennyt sitten viimekerran! Voisin syyttää kiirettä, mutta enpä tee sitä. Onhan toki sitäkin ollut, mutta suurin syy on ihmeellinen tunteiden totaalinen vuoristorata-viikko.

Toki niin moni asia vaikuttaa taustalla ja vielä tänään yksi suuri asia pitää sekä kohdata että hoitaa, ja sitten pikkaisen alkaa helpottamaan.

Ja sitten menin vastaamaan puhelimeen juuri äsken, en katsonut numeroa. Kuului vaan "hello, hello??" Ja numero oli jokin +1 800 ja jotain perään...? Toivottavasti ei mitään extraa puhelinlaskuun tulossa, pitänee soittaa operaattorille....autsh!

Mutta joo. Katsottiin pari päivää taaksepäin taasen Armageddon- leffa. Siis voi mahdoton, kun oli taas niin ihq! Minä nessupaketin kanssa niiskutin ja hyvä, että näin koko pätkää niillä silmillä!
Siihen perään kauhuleffaa katseltiin, joten tunnelma oli ikäänkuin laidasta laitaan. Vaan eläydyin entistä vahvemmin eläviin kuviinkin.

Sitten nauroin aivan hulluna klipille, kun Roope Putouksessa repeää. Varsinkin se Isä Nitron ööh...hahmo, kun sen esitti joku toinen. Eli kyse siis Putouksesta, jota en muutoin ole seurannut mutta oli Iltasanomissa juttua. Siinä siltä hahmon esittäjältä lähtee kirjaimellisesti mopo käsistä, se tasapainolauta. Kyyneleet naurusta! Tuollainen sponttaani sähellys on vaan parasta.
Sitä kun itsekkin harjoittaa ihan päivittäin melkeimpä, ja ihan ilmaiseksi. :)



Olen varmaan aiemminkin maininnut, mutta rakastan kynää ja paperia! Ja varsinkin kalentereita. On mulla puhelimessakin sellainen ja tulee käytettyä, mutta jotenkin tuo paperinen versio..siinä on vanhanajan fiilis, kynä ja paperi. Viime viikko oli kiva siinä suhteessa, että sai kirjuutella ja täytellä sarakkeita. Jokaisella huvinsa? :D

Aurinkoakin näkyi viikon aikana, lenkkimaisemat kuin postikortista!



Kylläpä kasvot näyttävät kapeilta, kun on tarpeeksi isot kakkulat päässä!

Ja kuu, siis niin uskomattoman kaunis kuutamo mahtui viikkoon!


Tietty koiruudet ja kissa vaativat osansa:

 Hei me leikitään! :D
Love you too!

Pientä pannuhuonehommaakin oli, miehen metsästysporukka lämmittää kukin vuorollaan majaa..oikeastaan kartanoa mielestäni, sen verran komiat paikat siellä. Mutta minä apuna:


Ihana röhnöttää röhnövaatteissa ja ilman ulkonäköpaineita! Kukaan ei varmana nähnyt keskellä metsää ;D Joskus on vaan niin vapauttavaa olla toppavaatteissa ja röhnöttää jossain. 


Näkymä tuolilta, jossa juurikin juon kaffea ja kirjuutelen. Kauniisti tuo aurinko moikkailee!

Ja kelloa kun katson, niin huomaan hommaanneni kiireen taasen. Olen ihminen, joka on mielummin puoli tuntia ajoissa sovituissa jutuissa kun pari minuuttia myöhässä. Tuon olen perinyt molemmilta vanhemmiltani. 

Ihanaa ystävänpäivää kaikille, kaupallisena tahi ilman. Itselläni se on joka päivä, mutta tänään kakun kanssa. Hyvä syy juhlistaa ja juurikin sitä kakkua kahmia :).

xoxo




Arjen harmaissa, koroilla keikkuen ja meikkivimmaa

Ensin, luin tuon edellisen tekstin ja kun sen kirjuutin vähän niinkuin migreenin auravaiheessa niin siitä tuli töksähtelevä ja ei ihan sella...