tiistai 21. helmikuuta 2017

Uups, I did it...again.

Hei, hermot vähän paremmassa kuosissa! Jipii!!! Papukaffea juoden ja lenkistä toipuen. Muutoin ihan mahtikeli, mutta pikkasen..medium- liukas. Onneksi pikku pakkanen ja piikit kengissä ja meno maistui.

Kohta olisi aika imurin, mopin ja tahdittamaan joku hyvä vinyyli taustalle. Sitä ennen..pieni tunnutus.

Kävin vain katselemassa H&M sivuja...ihan vain vilaisemassa. Asia, mitä en olisi uskonut tapahtui: pinkkiä ja hempeilyä en vaan voinut vastutaa! Siis...baby pinkkiä ja kiilävät baletti- ballerinat---> rakastuin. Joku ihmeellinen hempeä sävy- kausi menossa! Niinkuin luomiväreissäkin.

Uups.. painoin ihan vaiston varaisesti ja ihan hypnotisoituneena näille: lisää ostoskoriin.

Ja tänään ilmoitus, että tilauksesi on matkalla. Ja en kertonut vielä miehelleni. Ja kevättä rinnassa. :)

Mutta eihän näille voinut sanoa ei? Ensin kuvat, niin tiedätte mitä tarkoitan!





Näen itseni vaalean sinisissä tahi vaalean harmaissa, rikotuissa farkuissa, rennossa paidassa, vaalea paitapusero esim. ja näissä... ah, tuo laukkukin! Voisin syödä värin perusteella...Tyllihame ja pähkinänsärkijää harjoittelemaan! Onnistuu tosin ilman harjoitteluakin..ok, levoton mieleni onpi. 

Jännä sinänsä, että yleensä innostun tummista väreistä ja vaikkapa maihareista. Viimeisen vuoden aikana on vaatekaappi täydentynyt väreillä ja vähän pehmeämmillä jutuilla. Alkaako siis kuori sulaa?

Suunnittelin jo, että kesällä. kun suhailen Suomenmaata ympäri..tai pikemminkin ehken poikkileikkaus..niin nämä pääsevät matkalle mukaan. 

Maarit on tour- kiertue starttaa jossakin välissä ja taitaapi ensin suunnata Porvooseen. Jokunen sukulainen olisi moikattavien listalla, ja ne kahvilat! Istua ja nauttia vaan maisemista. Jotain extraa yritän vielä keksiä, kun sinne suuntaa.. hmm. Sellainen koko päivän retki. 


Sitten pari kuvaa treenien jälkeen. Voi olla jonkun mielestä noloa, kun tämän ikäinen eukko ottaa saliselfieitä..ja ylipäätään kuvia itsestään.

Kuvat ovat osa sitä prosessia, jota käyn pääni sisällä. Eli opettelen sekä tykkäämään itsestäni ja ehken jopa hyväksymään. Se, mitä näen peilistä ei vissiin vastaa todellisuutta. Ja koska näin pääsi käymään, en tiedä. Ehken kaikki stressi ja paineet monesta asiasta laukaisivat tällaisen hommelin. Kameran kautta näen itseni juurikin sellaisena kun olen. 
Peiliin liitty liikaa tunteita, joko niitä positiivisia tahi juurikin negatiivisia. Työkaluna siis hyvä, mutta myös haastava, kun omat tunteet muuttavat sitä kuvaa. Siksi, tulen jatkossakin pistämään kuvia itsestäni, ehken myös rohkeampia. Vaatteilla! Siis en ala vaatteita nakkelemaan pois, vaan juurikin vaatteilla leikkimistä, kokeilua yms.


Ja olen ihan äärettömän iloinen, hiukan ylpeäkin, että olen jaksanut treenata säännöllisesti ja aika pitkään jo. Sekä innostunut siitä oikein kunnolla. Jokaiselle on vissiin ne omat lajinsa, oma kroppani nauttii, kun saa voimaa sekä lihasta.



Väsy, mutta onnellinen!


Löysin mä hauiksenkin jokin aikaa sitten. Yht´äkkiä tullut tuohon! :) Kyllä tämä tästä vissiin etenee ihan ok, projektini. 


Nyt imuri ja moppi käteen ota! Saa suorittaa... ei ihan lempihommia, mutta pakkohan ne on tehdä.

Ihanaa päivää kaikille!

xoxo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Rakas Suomi 100v

*Kaksi lihapiirakkaa, neljä nakkia ja kolme joulutorttua myöhemmin*- ähky. Hups, ihan pienet iltapalat alla :D. Mikrot, makrot ja rasvat sul...