sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Ajatuksia hyvinvoinnista

Perjantaina tuli kaksi pakettia perille: H&M ja Gorilla sport. Vaikkakin H&M:än paketti oli niin ihana ja ne balettiballerinat...ah! Niin päädyin kirjoittamaan enemmän nyt sitten hyvinvoinnista ja mitä urheilu merkitsee minulle, ja miksi. 

Joskus tuota törmää kommentteihin ja ihmettelyyn että miksi ihmiset "brassaavat" sillä omalla tekemisellään ja kaikenmaailman salipäivityksillä? Aika usein niitä siivittää negatiiset fiilarit, onx pakko näyttää noin yms. Ja myönnän. Nyt on siis ihan pakko puhua totta: sorruin some- kateuteen itsekkin. Oikeastaan tämä havainto sysäsi tietyn päänsisäisen prosessin käyntiin.

Facessa ihania päivityksiä: ollaan siellä ja täällä ja kaikki on niin ihanaa. Syömässä tuolla, kaunis kuva. 
Instassa niin mielettömiä kroppakuvia, että omat suoritukset jäivät jo unholaan. Enhän mä näytä tuolta.. eli not good. Kamuja kaikenkaisissa kekkereissä, kutsuvieraina yms. Minä? Treenaan, hoidan kotia, eläimiä, elän maalla luonnon keskellä.... Siis paha myöntää, mutta kaikkien elämä vaikutti niin täydelliseltä! Glamouria ja menoja. 

Ensin otin etäisyyttä faceen. En ole siellä käynyt pitkään aikaan. Instassa juu, mutta ehken vähemmän. 

Kun pari päivää oli mennyt, aloin ajattelemaan ihan itse: onhan mun elämäni täydellistä, mulle! Miksi olen kateelinen toisille, kun on oman näköinen elämä itselläni? Kaikki, mitä haluan, on tässä ja nyt. (Ei lasketa mukaan kosmetiikkaa tahi vaatteita..niitä ei ole ikinä liikaa)

Mutta siis, olen saanut painoa pois yli 20kg ja lihasmassaa on tämän ikäiseksi kalkkunaksi (valmentajani mukaan, johon luotan) enemmän kun keskiverrolla tämän ikäisellä, mitä ikinä se taas sittten tarkoittaakin. 

Pieniä viitteitä kyllä sain Ilta-sanomien jutusta, jonka juttua yritin etsiä tähän liitteksi siinä onnistumatta. Mutta tämän ikäisen pitäisi pystyä..hmm... olikos se nyt kyykkäämään mielestäni tosi pienellä prosentilla omasta painostaan ja aerobinenkin oli aika pieni osuus. Havahduttavin oli, kun olet 50v niin tavoite päästä ilman tukea sohvalta?? Siis oikeasti? Jotenkin käsittämättömän ...pieni vaatimus omalle kropalle, ajatellen vanhuutta. Parin kuukauden päästä täytän 46v. Siis lähempänä jo tuota numerolla 5 alkavaa ikää ja ainoa vaatimus oli että saan ahterini ylös sohvalta ilman tukea? 

Toki, muita mittareita on varmaan ja vähän realisisempia, mutta tuo IS juttu oli vaan niin...en tiedä. Ihan kun tuossa iässä siis ihmiset olisivat jo niin vanhoja, että ei niin väliä?? Kun ei ole! EIhän tuo ole ikä eikä mikään! Ulkonäöstä en osaa jäävisti sanoa, mutta tunnen kyllä itseni...noh, paljon nuoremmaksi kun tuon jutun keskiverto.

Tällä ajatuksella aloin ajattelemaan itseäni armollisemmin. Juu en tule olemaan missään fitness- kuosissa ikinä, mutta hei! Huonomminkin voisi olla. Kolme vuotta taaksepäin painoin 90kg. 

Kyllä, kolme vuotta sitten. 

Nyt:


Pakkohan sitä on olla tyytyväinen, ja jollen ihan täysin vielä ole niin opettelen. 
Ps. tuo joogapaita on from LIDL, alle 10€ ja ihana päällä!!!!

Hyvinvointiin vaikuttaa niin moni asia. Se, mitä on omassa päässä se omakuva. Ympäristö. Asenne. Kyllä, tekeminen asioiden eteen vaikka ei jaksaisi. Lepo. Tekee sitä mitä rakastaa niin usein kun voi. (paitsi laittomuuksia tietty!) Itselleni vielä tärkeitä juttuja ovat: ravinto, johon kuuluu kyllä hyvyyksiäkin. Treenit. Perhe tietty. Mutta itsensä haastaminen ja sille kuuluisalle next levellille vieminen. 

Oma rakkauteni on (vauhtiautojen lisäksi) oikeasti tuo treenaaminen. Huomaan lisääväni painoja, tekniikkaa.. välineitä... niinkuin nyt tuli Gorilla sportilta: talja! Voi, kun ihminen oli innoissaan siitä. Me molemmat oikeastaan kyllä oltiin, ukkokulta on aivan yhtä paljon tässä hommassa mukana. Hulluja koko perhe? :)




Parit käsipainon painotkin tulivat. 

Yksi, mikä on myös kullan arvoinen, on hyvä valmentaja. Oma ohjelmani on tehty niin, että onnistuu kotisalilla, ja voin sanoa että on totaalisen monipuolinen ohjelma! Koko kroppa tulee viikoittain käytyä läpi, pienillä tvisteillä. 

Laitan linkin tähän, jos kiinostuit. Ei ole kyllä millään tavalla maksettu tahi muutakaan tämä info, kun voin aivan sydämmestäni suositella todella ammattitaitoista valmentajaa, joka todella tietää mitä tekee. http://www.protrainer.fi/


Liikunnan lisäksi se perhe ja koti. Kun somekateus nyt tuli maininittua niin olihan siinäkin oma juttunsa. Kun näki kuvia ah, niin täydellisistä sisustuksista yms niin meinasi luotto omaan juttuun mennä. Ei ole somen vika, ihan oma pää tämän teki. Ja nyt kun sen hoksasi, oman elämänsä ihanuuden niin näyttääpi hyvältä! :) Ei ole siis olemassakaan täydellisyyttä, on mielikuva siitä. Kaikilla on omat taakkansa, kuvien takaa voi olla vaikka mitä. Ja se mikä on täydellistä toiselle, on taas toinen juttu toiselle. 

Täydellinen hetki :). Me kaksi ja sohva. 

Ja meitin perhe. <3

Hyvinvointi? Itselleni, hyvä kunto, terveys sen mukana, perhe tietty eka, ne muut hetket elämässä, eläminen täällä luonnossa. 

Ainiin, arvatkaas mistä tietää, että olen täysin kotiutunut maalle?

Juttelimme miehen kanssa tuossa hiekkatiellä ajellessamme kotia kohden. Tuli mieleen eräs tapahtuma naapurin kanssa, kun törmasin aikoinaan lenkkipolulla. Miehen kanssa mietittiin, koska tuo tapahtuikaan? Vastahan tuo oli viime vuonna....näin naapurin ja juttelin. Kerran vuodessa. Ja sitä päiväiteltiin.... :D Kunhan nyt ei tule tavaksi joka vuosi kuitenkaan! 

Vaan autollahan täällä suhataa eniten ja pari lenkkeilee, talon emäntiä. Eli siis onhan täällä ihmisiä ja ihania onkin, nauratti tuo meitin höpöttely vaan. 
Maalaiselämää!

Ihanaa sunnuntaita kaikille!

xoxo

1 kommentti:

  1. Happy Sunday Maarit, it's true that there is no perfect life and people need to admit that, especially on our social media... people seem to want to show the fake side of their lives xox ♡♡♡

    VastaaPoista

Minä naisena

Nonnii, yritetään taas yhdellä kädellä. Oli pakko pitää taukoa, toivoin että kasi parantuisi...mutta tuossa tuo kiukuttelee vieläkin. En osa...