torstai 27. huhtikuuta 2017

Voihan kengät ja vaatekaappi!

Fiilistelin tuossa eilen, että Konmaritin vaatehuoneeni. Juuh, Kunnes tulin kenken kohdalle, voi ei! Kengissä on se "vika", notta vaikka oma fyysinen olemus vaihtelisi niin kenkien koko pysyy samana. Eli ei siis mitään sellaista syytä niiden poislaittamiseen.

Menin kaappiin tänään ajatuksella, että nyt ne järjestykseen ja vain about tarpeelliset jää, Mutta mitäs, kun siellä ne tuijottivat ja olivat niin kauniina taas. Jokaiselle parille löytyi tarve, syy, miksi olla kaapissa. Ei vaan voinut, olen heikko. Ja kenkäfriikki.

Eli käytännössä avasin oven, ihailin kenkiä ja kuitenkin sen päätin, että järkkään ne paremmin jossakin välissä.. mutta yhtään paria ei pois lähtenyt. :D



Kesäkengät, sandaalit ja korkkarit ovat vielä piilossa, tuolla toisella sivulla. Mutta, ah, kenkiä! Lisää kenkiä!
Jotenkin tuntuu, etten taida keksiä perusteita ukkokullalle miksi tarvitsisin uudet kengät. Paitsi ne lenkkikengät. Toisaalta, tarvitseeko kaikkeen aina jonkin hyvän syyn? Ei....? :D 

Sama on pädennyt..pätee siis, näköjään asusteisiin. Huomasin tuossa samalla, että niitäkin on tullut kerättyä jonkin asteinen läjä. Kun on kuin harakka, kiiltävä kiinnostaa! Vaikkakin on jonkin verran kullanvärisiä, niin hopea on mun juttu. Mutta...huh. En tiedä, mitä noiden kanssa tekisin! Kun en niin kauheasti käytä, mutta sitten taas jos joskus kuitenkin..


Noissa kuvissa ei näy seinään naputellut naulat, joissa kaulakoruja roikkuu. Tahi narua, joka menee vaatekaapin läpi jossa myös roikkuu kaulakoruja. Rannekoruja on taasen tuolla oikealla.
Näin. En ole ihan varma, missä välissä näin kävi mutta kaaos on tosiasia. 
Toisaalta...onhan nuo niin ihania.

Voi Maarit Maarit. 

Mutta päivä on ainakin ihan perinteinen huhtikuun lopun oloinen! EI niin paljoa lunta tullut kuin eilen.

Kun nyt on tämä kevennetty viikko, siihen päälle iski miniflunssa ja tietty hormonijutut samaan kasaan, niin olo on ihan mahtavin! Päässä viheltää, hengästyttää ja umpijäässä. 

Kaiken näiden olojen keskellä sain pari ideaa: ensin vaihdoin meikkipussukan. Siis sen, joka kulkee aina mukana. 

Tuo liekkikuvioinen vaihtui kirkkaan pinkkiin, jos se vaikka ennustaisi vähän lämpimämpiä säitä samalla. Tämä meikkipakkaus on sellainen, jolla  pärjään missä vaan. Isä opetti aikoinaan, rekkakuskina ollessaan, että pitää olla valmiina aina! No minähän olen.

<3

Toinen idea on, että taidan kokeilla tänä vappuna itsetehtyjä donitseja. Näin niin helponoloisen ohjeen ohjelmassa: mitä tänään syötäisiin. Siinä Harri Syrjänen taikoi niin ihania donitseja että johan kuola täälläkin valui! Bonuksena, ei tarvitse kytätä että sisältääkö pähkinää. Joskus se vaan on niin ärsyttävää kytätä joka paketin kohdalla ja tavailla sitä pientä tekstiä..
 Kuorrutteita en ole sen tarkemmin miettinyt, suklaa on melko vakio ainakin, kaikessa. :) Itselläni. 

Itseasiassa piti pitää tänään kirjoitustauko, mutta kun ei vaan pystynyt. Johtunee ehken siitä, että aikaa on vaikka ja kuinka nyt. Toinen juttu varmaan on se, että kun sain puhelun, joka sisälsi huonompia uutisia niin sitä haluaa etsiä jotain kevyttä ja hyvää ajatusta sinne ajatusvirran sekaan. 

Nyt voisin ottaa kahvia ja korppua. Siis oikein "vanhojen" ihmisten korppuja. Eihän ne ole mitenkään ikään sidoksissa, mutta itse miellän ne nopeasti omaan mummuuni ja kahvihetkiin hänen kanssaan. Silloin en ymmärtänyt, miksi pitää naketaa jotain niin kovaa, kun kakkukin on keksitty! Tai vaikka pulla, tuoreena. Nyt ymmärrän tuo jutun, varsinkin kun vielä kastaa sen korpun sinne kahviin...apua, olen tullut mummukseni? :D Ei vaan Töysäläisen korput ovat vaan niin hyviä. 

Ihanaa päivää kaikille!

xoxo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Minä naisena

Nonnii, yritetään taas yhdellä kädellä. Oli pakko pitää taukoa, toivoin että kasi parantuisi...mutta tuossa tuo kiukuttelee vieläkin. En osa...